Tuleeko rahaa tutkimukseen?
Ensi vuoden VTR-rahasta päätetään jälleen valtion budjetissa, mutta millaisen roolin tutkimus saa sote-uudistuksessa?
Kuinka paljon erityisvastuualueilla on ensi vuonna rahaa yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen (VTR) ?
Se on jälleen poliitikkojen päätettävissä valtion budjetissa.
– Kliiniselle tutkimukselle VTR-rahoitus on kaikkein keskeisin ja tärkein instrumentti, tiivistää tutkimus- ja arviointiylilääkäri Miia Turpeinen OYS:sta.
TYKS:n tutkimusjohtaja Päivi Rautava muistuttaa, että VTR-rahoituksen avulla on saatu aikaiseksi runsaasti konkreettisia hoitokäytäntöjen ja toimintatapojen muutoksia palvelujärjestelmässä.
– Nimenomaan tutkimustyön kautta, ei poliittisin päätöksin tai rahalla tai mutulla, vaan näyttöön perustuen, hän sanoo.
HUS:n tutkimusjohtajan Anne Pitkärannan mukaan VTR on merkittävä rahoitusmuoto kliinisen tutkimuksen tuloksien viemiseen käytäntöön.
Silti tutkijat joutuvat jännittämään VTR-rahoituksen määrää joka budjettikierroksella. Trendi on ollut laskeva jo pitkään. Vuonna 2012 se oli 36 miljoonaa euroa, 2016 enää 16,8 miljoonaa euroa. Ensi vuoden esitys on 25 miljoonaa, josta 21 miljoonaa on osoitettu terveyden ja loput sosiaalityön tutkimukseen.
Tutkimus uhkaa jäädä sivuun
Yliopistopiirien tutkimusjohtajien mukaan tutkimus jää helposti sivuraiteelle terveydenhuollon päätöksenteossa.
Tämä näkyy muussakin kuin rahoituksen epävarmuudessa.
– Sanotaan, että yliopistosairaaloilla on kolme tehtävää eli potilaan hoito, ammattilaisten kouluttaminen ja tutkimus. Sairaaloiden kulttuuri on kuitenkin rakentunut niin, että tutkimus on kyllä tukijalka, mutta sen pitää rahoittaa tavalla tai toisella itsensä, sanoo Kuopion yliopistosairaalan tutkimus- ja innovaatiojohtaja Esko Vanninen.
Asia ilmenee pienissäkin asioissa. Vanninen kummastelee, että kehityskeskustelulomakkeessa ei kysytä työntekijöiltä tutkimuksen teosta mitään.
Tutkimuksen asemaa kuvastaa sekin, että kaikissa yliopistosairaaloiden johtoryhmissä ei ole tutkimusjohdon edustajia. Kuopiossa ja Oulussa on, muissa ei.
Ei ole siis ihme, että sairaaloissa tehtävän tutkimuksen asema pitäisi tutkimusjohtajien mielestä varmistaa laissa. Sairaaloissa tehtävän tutkimuksen hajanaista asemaa ei korjaa pelkkä VTR-rahoituksen nosto.
Sopiva sauma lakimuutokselle olisi sote-uudistuksessa, kun terveydenhuollon toimintoja muutenkin järjestetään uusiksi. He kirjoittivat aiheesta muun muassa Lääkärilehdessä 23/2020.
Pelkona on, että kun talous on tiukalla, tutkimuksesta nipistetään ensimmäisenä, jos sillä ei ole lain suojaa.
Kansalliset linjaukset tarpeen
TAYS:n tutkimusjohtaja Tarja Laitinen vertaa sairaalaa korkean teknologian yritykseen, joissa panostetaan tutkimukseen suuria summia.
Esimerkiksi verkkoyhtiö Nokian tutkimus- ja kehitysbudjetti oli viime vuonna 18,9 prosenttia liikevaihdosta eli 4,4 miljardia euroa.
Suomen suurimman sairaanhoitopiirin eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tutkimusmääräraha vuonna 2019 oli 15 miljoonaa euroa, joka oli alle prosentti HUS:n 2,4 miljardin euron toimintakuluista. VTR-rahaa HUS sai myönnettäväksi 9,4 miljoonaa euroa.
Muissa yliopistopiireissä summat olivat pienempiä.
Jos tutkimuksen tukeminen jää vain kuntien tehtäväksi, on Laitisen mielestä riskinä yliopistosairaaloiden alueellisesti epätasa-arvoinen asema. Kansalliset linjaukset ovat siksi tarpeen.
Kehittäminen kuuluu työhön
Rahoituksen epävarmuus voi jättää paljon vastuuta yksittäiselle tutkijalle.
Päivi Rautava muistuttaa, että moni sairaalassa työskentelevä tekee tutkimusta muun työn lomassa saamatta siitä palkkiota, vaikka tutkimus edistää työnantajan asioita.
– Ei missään muussakaan isossa yrityksessä henkilökunta kehitä firman työtä viikonloppuisin ja vapaa-aikoinaan ja kesälomillaan, vaan se on osa normaalia työtä, hän sanoo.
Yksi tapa edistää tutkimuksen asemaa on sisällyttää sitä tiiviimmin lääkäreiden erikoistumiskoulutukseen. Rautavan mielestä mallia voisi ottaa Yhdysvalloista, jossa erikoistumiseen kuuluu 3–9 kuukautta tutkimustyötä vuodessa.
Näin tutkimuksen teko sekä oman osaamisen ja työn kehittäminen yhdistyisivät entistä useammalla uran alkumetreiltä lähtien.
Täydennys 14.9. kello 11.50: Juttuun on lisätty tieto, että Oulussa tutkimusjohdon edustaja on mukana yliopistopiirin johtoryhmässä. Aiemmin jutussa luki, että näin on vain Kuopiossa.
