Uuden Lastensairaalan rakentamiseksi on käynnistynyt kansalaiskeräys, jolla pyritään hankkimaan sairaalalle pesämuna, 30 miljoonaa euroa.

Uudelle Lastensairaalalle varoja kerää tukiyhdistys, ja aikanaan rakennettava sairaala tulee säätiön omistukseen. HUS on luvannut lahjoittaa säätiölle vuosien 2014–2016 aikana yhteensä 40 miljoonaa euroa sillä edellytyksellä, että myös lahjoitusvaroja kertyy ”merkittävästi”.

– Valtion panostukseksi odotamme 40 miljoonaa, minkä jälkeen ulkopuolista pääomaa tarvitaan puuttuvat 50 miljoonaa euroa, kertoo Anne Berner, joka toimii tukiyhdistyksen ja säätiön puheenjohtajana.

Lastenlinna syntyi aikoinaan säätiöpohjaisesti ja voimakkaan kansalaisliikkeen siivittämänä, mutta eikö vauraan Suomen pitäisi pystyä rakentamaan koko maata palveleva sairaala yhteisin verovaroin?

– Toki, mutta tällä tavoin pystymme myös osoittamaan suurta yhteishenkeä, kuten tapahtui Lastenlinnaa rakennettaessa 1940-luvulla. Tähän keräykseen voi osallistua pienellä tai suurella summalla, ja myös yritykset voivat osoittaa yhteiskuntavastuutaan tukemalla hanketta, Anne Berner vastaa.

Sairaalassa jokainen potilas on yhtä arvokas

Kansalaiskeräyksen ja säätiön johtoon on valjastettu paitsi lääkäreitä ja terveydenhuollon ammattilaisia, myös bisnesväkeä ja yhteiskunnallisia vaikuttajia. Esimerkiksi säätiön valtuuskunnan puheenjohtajana toimii presidentti Martti Ahtisaari.

Naisten- ja lastentautien tulosyksikön johtaja, Jari Petäjä on korostanut, että kansalaiskeräykseen aloite tuli kansalaisilta, ei sairaalasta. Lastenklinikalla ei haluta kritisoida kritiikistä kunnallisen päätöksenteon hitautta tai erilaisia arvomaailmoja kohtaan. Sairaalahankkeita joudutaan laittamaan jonotuslistalle, jolla lapset eivät ole sen arvokkaampia potilaita kuin työikäiset tai vanhuksetkaan.

Onko lapsille kuitenkin helpompi kerätä rahaa kansalaisilta? Muutetaanko tällaisilla kansalaiskeräyksillä Suomea hyvinvointivaltiosta hyväntekeväisyysvaltioksi?

– Varainkeräys on yksi kilpailluimmista toimialoista, sanoo Jukka Kurttila Lastensairaala-hankkeen ”talkookumppanina” toimivasta BOB Helsingistä.

Kurttilan mukaan nyt ei kuitenkaan vain kerätä rahaa, vaan tavoitteena on luoda ihmisille tunne siitä, että yhdessä rakennetaan jotain konkreettista tuleville sukupolville. Siinä mielessä lapset ovat auttamishalua herättävä kohde.

– Auttamishalun lisääntymisessä on kyse aidosta kansalaisyhteiskunnasta, vakuuttaa Jukka Kurttila.

Anne Berner puolestaan korostaa, ettei tukiyhdistyksellä ja säätiöllä ole millään tavalla puuttua tulevan Lastensairaalan toimintaan. Nyt aiotaan vain kerätä varoja rakennukseen, jossa HUS pääsee toimimaan.

Ulla Järvi
Kuva: Pixmac