Lääkäristä voi tuntua, että avointa tilaa lisätään työrauhan kustannuksella.

Tulevaisuuden sairaala-arkkitehtuuri pyrkii läpinäkyvyyteen ja toimivuuteen. Suunnittelun lähtökohta on potilaan ja henkilökunnan viihtyvyys.

Sairastunutta ei viedä metsän keskelle kauas muusta maailmasta, vaan sairaalat rakennetaan keskeiseksi osaksi kaupunkikuvaa.

Tähän on Suomessa vielä matkaa. Valtaosa maamme sairaaloista ja terveyskeskuksista on 1960- ja 1970 -luku- jen hedelmiä. Tuolloin rakentamisessa keskityttiin minimitilankäyttöön ja taloudellisuuteen. Tuloksena ahtaita, sokkeloisia, matalia rakennuksia, joita on lähes mahdotonta päivittää 2000- luvulle.

Professori Erkki Vauramo Teknillisen korkeakoulun HEMA- Instituutista (Healthcare Engineering, Management and Architecture) sanoo, että suomalaisesta suunnittelusta on pitkään puuttunut yleisote.

– Sairaaloita ei remontoida kokonaisuuksina, vaan sirpaleisesti ja vähän kerrallaan. Tämä heikentää väistämättä rakennuksen toimivuutta. Esimerkiksi Ruotsissa päätettiin jo 1990- luvulla, että sairaalat korjataan vähintään siipi kerrallaan. Näin kokonaisuus pysyy paremmin hallinnassa, Vauramo kertoo.

Toimiviksi suunniteltuja uusia sairaaloita näkee esimerkiksi Hollannissa, joka on yksi sairaala-arkkitehtuurin edelläkävijämaista. Etelä-Hollannissa sijaitsevassa Sittardin uudessa sairaalassa on käynyt Suomesta monta lääkäri-arkkitehtiryhmää ottamassa oppia.

Mia Flygar

Lue lisää tulevaisuuden sairaalasta 21.8.2009 ilmestyvästä Lääkärilehdestä.