Ahtelan työelämäryhmän esitys toisi toteutuessaan lisäkoulutusta nykyisille työterveyslääkäreille, laajentaisi lääkäreiden peruskoulutusta sekä loisi uusia työhyvinvointiin erikoistuneita ammattiryhmiä.

Työhyvinvoinnin kohentaminen nousee työkyvyn ylläpitämisen rinnalle työterveyshuollon prioriteeteissa, jos Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtajan Jukka Ahtelan työryhmän näkemys toteutuu. Työkykyä edistetään, työhyvinvointia parannetaan, nuorten pääsyä työelämään helpotetaan ja työelämän siipirikkojen työllistymistä edistetään.

Työryhmän esitys toisi toteutuessaan muun muassa lisäkoulutusta nykyisille työterveyslääkäreille, laajentaisi lääkäreiden peruskoulutusta sekä loisi uusia työhyvinvointiin erikoistuneita ammattiryhmiä.

Työryhmä on asettanut esityksiensä maaliviivaksi vuoden 2025. Jos pääministeri Matti Vanhasen visio pitää pintansa, suomalaiset jäävät tuolloin eläkkeelle 65-vuotiaina. Tällä hetkellä emme pääse nykyiseenkään vanhuuseläkeikään, vaan suomalaiset jäävät eläkkeelle keskimäärin 57–58-vuotiaina.

Tilanteen korjaamiseksi Ahtelan työryhmä esittää, että jokainen työpaikka ottaa oppia työhyvinvointiin panostaneista yrityksistä. Ylikansallinen matkapuhelinvalmistaja Nokia Oyj on yksi työterveyshuollon edelläkävijöistä. Se on myös esimerkki asiantuntijatyöyhteisöstä, jonka työntekijöitä uhkaavat uupumus ja masennus ennemmin kuin päästöt ja altistukset.

– Raportti ei muuta toimintatavoissamme mitään. Meillä tehdään jo siinä mainitut asiat, lukuun ottamatta nuorison työllistymistä, johon emme voi vaikuttaa, sanoo kännykkävalmistajan pääkonttorissa Espoon Keilaniemessä työskentelevä työterveyslääkäri Hannele Heinonen.

Nokia pitää ammattilaisensa työkykyisinä tarttumalla aivotyötä tekevän henkilöstönsä henkisiin ongelmiin mahdollisuuksien mukaan jo ennen kuin ne ovat lääketieteellisiä ongelmia, burn outeja ja masennuksia.

Työnantajan on oltava aktiivinen

Toimiva ennaltaehkäisy työterveyshuollossa ei onnistu, elleivät verkostot työnantajafirmaan ole kunnossa, sanoo Nokia Oyj:n johtava ylilääkäri Anna-Mari Lahtinen.

Nokialla asia on ratkaistu muun muassa siten, että sen henkilöstöhallinnossa työskentelee työhyvinvoinnin erityisammattilaisia, joiden titteli on wellbeing HR. He toimivat Nokian ja työterveyslääkärin välisinä sanansaattajina.

Työhyvinvoinnin ammattilainen ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon, jos työyhteisön nähdään voivan huonosti. Anna-Mari Lahtisen mukaan järjestely on parantanut työterveyshuollon ennaltaehkäisevien hankkeiden jalkauttamista yrityksen puolelle.

– Työhyvinvoinnin ammattilainen ottaa myös selvää siitä, mitä työnantaja voi tehdä, jos työntekijä ei voi jatkaa entisissä tehtävissään, ja hyvänä vaihtoehtona on sopeutuminen uuteen tehtävään.

– Siitä ei ole missään nimessä kyse, että työterveyshuollon lääkäri puhuisi potilaan asioista henkilöstöhallinnon edustajan kanssa: meillä on näistä tarkat pelisäännöt, Hannele Heinonen sanoo.

Heinonen summaa, että hyvin moni sairaus on itse asiassa vain hidaste, ja koko työyhteisön joustolla työtehtäviä voi muuttaa työntekijän muuttuneiden kykyjen mukaisiksi.

Muitakin esimerkkejä on: Monialayhtiö Lassila & Tikanojan työkykycontroller Hanna Kankainen esitteli vastaavaa hanketta Lääkäripäivillä. Varhainen reagointi työkykyä vaarantaviin asioihin sekä yrityksen ja työterveyshuollon palveluntarjoajan yhteistyön lisääminen on jo vähentänyt sairauspoissaoloja ja lykännyt keskimääräistä eläköitymisikää kolmella vuodella verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen.

Lue lisää Lääkärilehdestä 6/2010.

Juha-Pekka Honkanen