Somalialaissyntyinen sairaanhoitaja

Abdul Rahman Abdi Rage

on pitkän linjan asioimistulkki, jonka ominta alaa ovat terveydenhuollon tulkkaukset. Ragen näkemyksen mukaan tulkkien käyttö on viime vuosina lisääntynyt HUS:ssa selvästi.

Lääkärit ja erikoissairaanhoidon eri yksiköt tilaavat tulkkeja entistä aktiivisemmin isoista, ammattimaisista tulkkikeskuksista. Tästä huolimatta myös omaisia käytetään paljon tulkkeina.

Ragea pyydetään usein poliklinikkakäynneille, terveysasemille sekä erikoissairaanhoitoon tulkkaamaan somalialaisen potilaan, lääkärin tai hoitajan välisiä keskusteluja. Ragen asiantuntemusta tarvitaan esimerkiksi myös somalialaisten työntekijöiden työhöntulotarkistuksissa.

- Koska olen alan ihminen, minuun luotetaan - ja olen siitä iloinen.

- Pidän tärkeänä, että tulkki pystyisi valmistautumaan mahdollisimman hyvin lääkärin ja potilaan kohtaamiseen. Lääkärin olisi hyvä kertoa tulkkia varatessaan edes se, mitä lääketieteen osa-aluetta keskustelut koskevat. Tällä alalla on niin paljon lääkärislangia, että terveydenhuoltoa ja sen organisaatiota tuntemattoman tulkin on aika vaikea muutoin antaa parastaan, Rage sanoo.

Herkässä tilanteessa tulkin osa korostuu

Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri

Oskari Heikinheimo

HUS:n naistenklinikasta käyttää tulkkeja viikoittain polikliinisissa kontakteissa, etenkin ulkomaisten potilaiden HIV-poliklinikalla.

- Osaan arvostaa luotettavaa, ammattimaista tulkkia. Hyvällä tulkilla on oikeastaan melko näkymätön rooli potilaan ja lääkärin kohtaamisessa. Kun tulkkaus onnistuu ja viesti on mennyt perille molemmin puolin, on tulkin käyttö minusta hyvinkin suositeltavaa ja ongelmatonta jopa näinkin herkällä sairaanhoidon alalla, Heikinheimo huomauttaa.

Heikinheimo on toki kohdannut tulkin, potilaan ja lääkärin välisissä keskusteluissa kulttuurisia eroja, jopa ristiriitaisuuksia - kuten Ragekin. Ei kuitenkaan sellaisia, mistä puhumalla ei olisi selvitty.

Ragen mukaan terveys, sairastumiset, ihmisten väliset eroavaisuudet ja kulttuuriset erimielisyydet ovat arkipäivää.

- Maahanmuuttajan lääkärikäynneille olisi muutenkin varattava vähän enemmän aikaa, saati sitten, kun tulkki on mukana. Kiireessä ei synny hyvää, hän muistuttaa.

Vastuu on lääkärillä

Sekä Ragen että Heikinheimon mielestä vastuu ymmärretyksi tulemisesta on viime kädessä aina lääkärin. Rage puolestaan sanoo, että tulkin tehtävänä on kysyä ja selventää sanottavaa niin pitkään ja sinnikkäästi, että potilas tietää, mitä lääkäri haluaa viestittää.

- Olen ollut tilanteissa, joissa kerta toisensa jälkeen potilaalle on eri tavoin yritetty selventää, mikä on kasvain tai havainnollistettu radiologisen keuhkolöydöksen luonnetta. Lääkärin on kyettävä löytämään sellaiset sanat ja ilmaukset, jotka tulkki pystyy kääntämään potilaalle sekä kielellisesti että kulttuurisesti, Rage mainitsee.

Sairaanhoitaja-tulkki painottaa, että terveydenhuollon tulkkauksessa, jos missä, ovat väärinymmärryksen riskit vakavat. Väärin tulkatut hoito-ohjeet tai laboratoriotulokset aiheuttavat pahimmillaan samat haitat kuin väärä diagnoosi: paljon turhaa surua ja murhetta.

Heikinheimo tietää kokemuksesta, että ensiluokkaisesta tulkkauksesta huolimatta potilaan ja lääkärin välinen kommunikaatio ei aina onnistu. Syynä voi olla tilanteen jännittävyys, syvällä olevat pelot tai sairauden aiheuttamat ongelmat.

Mitä lääkäri sitten voi tehdä jännittävän, jopa pelottavan tilanteen murtamiseksi?

- Ainakin somalialaiset potilaat kunnioittavat lääkäriä suuresti ja pitävät lääkäriä isona auktoriteettina. Siksi suomalaisen lääkärin olisikin hyvä ottaa tuo auktoriteetti käsiinsä positiivisen kautta: esittelemällä itsensä somalipotilaalle ystävällisesti hymyillen ja katsomalla potilasta silmiin, Rage sanoo.

Mistä koulutusta?

Abdul Rahman Abdi Ragen mielestä terveydenhuollon pitäisi järjestää tulkeille alan asiointikoulutusta. Rage muistuttaa, etteivät tulkit ole mitään lääkäreiden "juoksupoikia", vaan työtään tekeviä viranomaisia.

- Jo lääkäreiden koulutuksessa olisi hyvä opastaa, miten ja mistä tilataan tulkkeja ja mitä heiltä odotetaan. Tulkkikeskuksia puolestaan voisi kouluttaa terveydenhuollon sanastosta ja rakenteesta. Siis siitä, mitä perusterveydenhuollossa tehdään, mikä on lähete tai millaista hoitoa erikoissairaanhoidossa saa. Maahanmuuttajan terveydenhoidollisiin tarpeisiin kannattaisi lääkärikoulutuksessa käyttää edes jonkin aikaa, Rage esittää.