Tupakkateollisuus osti lääkäreitä todistajiksi oikeudenkäynnissä
Tutkimus paljastaa tupakkayhtiöiden strategiat Suomessa.
Tupakkateollisuus palkitsi osaa lääketieteen asiantuntijoista enemmän kuin todistamiseen ja siihen valmistautumiseen käytetty aika edellytti Suomen tuotevastuuoikeudenkäynnissä vuosina 1988–2001. Tämä on voinut vaikuttaa todistajalausuntojen sisältöön.Näin kertoo VTT Heikki Hiilamon väitöstutkimus, joka perustuu pääasiassa tupakkateollisuuden sisäisiin asiakirjoihin.
Tulokset todistavat, että tutkimusrahoituksen myöntäminen oli läheisessä yhteydessä todistajien hankkimiseen oikeudenkäynnissä. Tutkimusrahoituksen avulla tupakkateollisuus oli luonut asiantuntijaverkoston, johon kuuluvat lääketieteen tutkijat olivat valmiita todistamaan tupakkkateollisuuden puolesta tai suosittelemaan muita todistajia. 45:sta tupakkateollisuuden lääketieteellisistä asiantuntijatodistajasta 33 oli saanut tupakkateollisuudelta tutkimusrahoitusta ennen tai jälkeen todistamisen. 19 heistä oli työskennellyt tupakakkateollisuuden konsultteina.
Vanhemmat teollisuuden kutsumista asiantuntijoista todistivat sellaisen tieteellisen kiistan olemassaolosta, jota he itse olivat olleet luomassa. Helsingissä todistaneet asiantuntijat vähättelivät yhteyksiään tupakkateollisuuteen.
Teollisuus hidasti ravintoloiden tupakointikieltoja
Tupakka-asiakirjat viittaavat siihen, että Suomi oli tupakkayhtiöiden erityisen kiinnostuksen kohteena Suomen pitkäaikaisen tupakkasääntelyn vuoksi. Tupakkayhtiöt pyrkivät Suomessakin ohjaamaan keskustelun pois tupakan haitallisuudesta ja torjumaan tupakkalainsäädännön.
Tupakkateollisuuden vaikuttamisstrategiat onnistuivat viivyttämään tupakkalainsäädännön kehittämistä ja toimeenpanoa Suomessa. Tupakkateollisuus onnistui myös torjumaan ryhmäkannelainsäädännön sekä hidastamaan ravintoloiden tupakointikieltoja.
Tutkimus osoitti, että kansainväliset tupakkayhtiöt pitivät Suomen tuotevastuuoikeudenkäyntiä globaalina uhkana. Yhtiöt yrittivät kuitenkin vähätellä Suomen oikeusjutun merkitystä esittämällä sen paikallisena riitana, jolla ei ole kansainvälisiä yhteyksiä.
Valmistautuminen oikeudenkäynteihin tapahtui työryhmissä, jotka kokosivat yhtiöiden sisäiset ja ulkoiset voimavarat. Niillä oli ratkaiseva merkitys puolustuksessa. Puolustus Suomessa haluttiin rakentaa samojen periaatteiden varaan kuin Yhdysvalloissa. Argumentit ja osa todistajista olivat samoja kuin Yhdysvalloissa.
Oikeudenkäynti osoitti tupakkateollisuuden salanneen tuotteidensa terveyshaitat kiistattomista tieteellisistä todisteista huolimatta. Se osoitti myös, että tupakkayhtiöt yhä kiistivät terveyshaitat.
– Tupakkayhtiöiden kannanotot horjuttivat sen uskottavuutta sosiaalisena toimijana ja heikensivät niiden mahdollisuuksia vaikuttaa tupakkapolitiikkaan, tutkimuksessa todetaan.
Kansanterveystieteen alaan kuuluva väitöstutkimus ”The Fear of Losing out – Tobacco Industry Strategies in Finland 1975-2001” tarkastetaan Tampereen yliopistossa 24.8.
Miia Soininen
