Historian professori

Pertti Haapala

oli tupakkaoikeudenkäynnissä vastaajien eli tupakkayhtiöiden kutsumana todistajana. Hänen todistuslausuntonsa pohjana on raportti, joka on kirjoitettu tupakkayhtiöiden käyttämien Asianajotoimisto Castren & Snellman Oy:n ja Asianajotoimisto Merilampi Marttila Laitasalo Oy:n toimeksiannosta.

Haapalan mukaan "siinä pyritään vastaamaan kysymykseen, mitä Suomessa on 1900-luvulla tiedetty tupakoinnin terveyshaitoista".

31-sivuisessa raportissa on 200 lähdeviitettä, jotka ovat pääosin sitaatteja viranomaisten asiakirjoista ja lehtiartikkeleista. Useimmin siteeratut lehdet ovat Helsingin Sanomat ja Suomen Kuvalehti, joiden todetaan kuvaavan suurelle yleisölle tarkoitettua tietoa. Lisäksi siteerataan usein Terveys-lehteä ja Terveydenhuoltolehteä. Näitä lehtiä ei enää ole olemassa, mutta ne oli tarkoitettu niin suurelle yleisölle kuin terveydenhuollon ammattihenkilöillekin. Niissä oli lähinnä asiantuntijoiden kirjoittamia yleistajuisia artikkeleita.

Lääketieteen ammattilehdistä siteerataan ahkerasti muun muassa Suomen Lääkärilehteä ja Duodecimia. Myös terveyskasvatusaineistoja siteerataan.

Haapalan mukaan "tutkimuksessa, johon tämä raportti perustuu, pyrittiin vastaamaan kysymykseen, mitä Suomessa tiedettiin tupakoinnin terveyshaitoista 1900-luvulla ja erityisesti 1950-luvulta alkaen". Lisäksi selvitettiin "miten tupakoinnin ja terveyden yhteys nähtiin ja millaisia tekijöitä tässä yhteydessä mainittiin".

Haapala korostaa, että tutkimuksen kohteena oli "niin sanottu yleinen tieto", jolla tarkoitetaan "asioita, jotka ovat yleisesti eli ainakin lähes kaikkien tiedossa". Ne ovat asioita, "jotka ovat esillä julkisuudessa, joita opetetaan koulussa tai joiden muutoin oletetaan olevan kaikkien tiedossa".

Laajan lähdeaineistonsa perusteella Haapala toteaa yhteenvetonaan seuraavasti: "Yhteensä voidaan sanoa, että Suomessa tiedettiin yleisesti tupakoinnin terveyshaitoista koko 1900-luvun ajan eli pidempään kuin yleensä on esitetty. Tupakointia koskeva terveystieto muuttui ajan kuluessa, mutta tupakoinnin epäterveellisyydestä ei ollut epäilystä ja se oli myös keskeinen syy olla tupakoimatta."

Lisäksi Haapala toteaa: "Tupakointi ymmärrettiin yksilön käyttäytymisenä, josta hän itse on vastuussa.

Mihin jäivät Akatemian tulokset?

Merkille pantavaa on, että Pertti Haapala perustelee asiantuntemustaan kahdella johtamallaan Suomen Akatemian suurella tutkimushankkeella (kts. faktalaatikko s. 1920). Näitä isoja tutkimuksia ei kuitenkaan raportissa siteerata.

Haapalan johtamaa "Terveyden edistäminen Suomessa 1900-2000: Ideologia, politiikka ja käytäntö" -hanketta esiteltiin Suomen Syöpäyhdistyksen kustantamassa kirjassa "Timantit terveyden edistämisen tutkimusohjelmasta" vuodelta 2005.

Tässä akatemian tutkimuksen esittelyssä päädyttiin tuolloin alustavien tulosten mukaan erilaisiin arvioihin etenkin terveyskasvatuksen vaikutuksesta kuin Haapalan tekemässä raportissa tupakkayhtiöiden asianajotoimistoille.

Akatemian tutkimus perustui muun muassa 1920-luvulla syntyneiden, heidän lastensa ja lastenlastensa elämänkertahaastatteluihin. Moni haastatelluista "vähätteli valistusta, suhtautui siihen välinpitämättömästi tai jopa kiisti sen". Vaikka valtaosa valistuskampanjoista tuotti tulosta, eivät tulokset aina olleet odotetun kaltaisia eivätkä tehonneet etenkään alemmissa sosiaaliluokissa.

Haapalan ryhmän saamien vastausten mukaan monet tiedot ja yksityiskohdat olivat tutkittavilta unohtuneet. "Alustavat tulokset osoittavat, että muistot koulujen terveydenhoidosta ja terveyskasvatuksesta ovat hajanaisia ja pinnallisia."

Lisäksi todettiin, että "oletuksemme mukaan kouluterveydenhuolto ei ole jättänyt lähtemätöntä vaikutusta nuoriin, vaan terveyteen, ravintoon ja liikuntaan liittyvät peruskäsitykset ovat kehittyneet kouluvuosien aikana kodin ja koulun yhteisvaikutuksesta".

Haapalan mukaan lopulliset tutkimustulokset osaprojektiin kuuluvasta tutkimuksesta on julkaistu eri julkaisuissa, mutta niistä ei ole tarkempaa tietoa Akatemian projektin evaluointiraportissa.

Kuka Pertti Haapala?

Tampereen yliopiston Suomen historian professori v.sta 1997, valtakunnallisen historiatieteiden tutkijakoulun johtaja v.sta -99

Erikoisala sosiaalihistoria; johtanut 10 tutkimushanketta ja lukuisia tilaustutkimuksia

Terveyden historian hankkeet: "Environment, Health and Social Change, Finland 1750-2000" (Suomen akatemia 1998-2001) ja "Health Promotion as Ideology, Policy and Practice, Finland 1900-2000" (Suomen Akatemia 2002-2005).

Suomen toinen suuri tupakkajuttu

Kolme tupakkatauteihin sairastunutta naista vaatii Amer- ja British American Tobacco Nordic- yhtiöiltä yhteensä noin 350 000 euron korvauksia mm. tuotevastuulain perusteella.

Juttu pantiin vireille keväällä 2005. Alunperin mukana oli neljä naista, mutta yksi heistä on kuollut. Jutun käsittely Helsingin käräjäoikeudessa alkoi maaliskuun alussa, ja todistajia kuultaneen vielä ainakin toukokuun lopulle asti.

Suomen ensimmäinen tupakkajuttu käytiin vuosina 1988-2001. Siinä korvauksia hakenut Pentti Aho kuoli kesken oikeuskäsittelyn eikä enää nähnyt häviötään korkeimman oikeuden äänestyspäätöksellä.

Tilaustutkimus ja raportti maksoivat 226 000 euroa

Pertti Haapalan tupakkaoikeudenkäynnissä esittämän raportin asiasisältö perustuu pääasiallisesti tutkimukseen, jonka tupakkayhtiöiden asianajotoimistot tilasivat Tampereen yliopistolta alkuvuonna 2006.

Tämän tutkimushankkeen "Yleinen tietoisuus tupakoinnin terveysvaikutuksista Suomessa 1950-luvulta alkaen" toteutti yliopiston historiatieteen laitos ja sen vastuullisena johtajana oli professori Pertti Haapala. Tutkimustyö aloitettiin huhtikuussa 2006, ja aineisto valmistui pääosin elokuun lopussa 2006. Sen jälkeen aineistoa edelleen täydennettiin vuoden 2006 loppuun asti.

Tämä tutkimushanke on tilaajien toivomuksesta julistettu salaiseksi, eikä siitä löydy mitään tietoa historiatieteen laitoksen julkaisuista tai kotisivuilta. Haapala ei ole itsekään listannut tutkimusta laitoksen kotisivuilla olevaan julkaisuluetteloonsa.

- Tutkimushankkeen tuloksia ei ole julkistettu eikä niitä ollut tarkoituskaan julkistaa yliopiston toimesta, sanoo Pertti Haapala.

Pertti Haapala vahvistaa Suomen Lääkärilehdelle, että tästä Tampereen yliopiston projektihankkeeksi kirjatusta tutkimuksesta maksettiin yliopistolle 165 000 euroa.

Professori Haapalan mukaan hänellä ei ole tietoa salaiseksi julistamisen syistä, mutta se on tapahtunut toimeksiantajien toivomuksesta. Haapala sanoo, etteivät yksityiset yritykset tutkimuksia tilatessaan aina tahdo muiden tahojen, esimerkiksi kilpailijoiden saavan tietoa toimistaan ja hankkeistaan.

Tämän laitoksella usean henkilön voimin tehdyn tutkimuksen pohjalta Pertti Haapala on itse laatinut raportin, joka tuotiin todistusaineistoksi tupakkaoikeudenkäyntiin ja on siten julkinen.

Oikeudessa Haapala kertoi saaneensa tämän raportin kirjoittamisesta henkilökohtaisena palkkionaan 61 000 euroa.

Yliopistossa tehty tutkimus ja sen pohjalta tehty raportti maksoivat asianajotoimistoille siis yhteensä 226 000 euroa.