Turhan harva lääkäri on somessa

Lääkäreiden pitäisi hyödyntää omaa asiantuntijuuttaan sosiaalisessa mediassa nykyistä enemmän.

– Olisi kestämätön tilanne pitkällä aikavälillä, jos terveydenhuollon ammattilaiset eivät ota haltuun sosiaalista mediaa myös ammatillisesti, sanoo valtiotieteiden tohtori, viestinnän asiantuntija ja tietokirjailija Petro Poutanen.

Poutanen on kirjoittanut Faktat nettiin! – tietokirjan yhdessä Salla-Maaria Laaksosen kanssa. Kirjassa pureudutaan asiantuntijaviestintään sosiaalisessa mediassa, siihen miten hyödyntää somea asiantuntijatyössä ja miten tuoda omaa persoonaa esiin siellä.

Poutasen mukaan asiantuntijoiden kuten terveydenhuollon ammattilaisten olisi hyvä olla läsnä sosiaalisessa mediassa ja osallistua aktiivisesti siellä käytäviin keskusteluihin. Ilman asiantuntijuuteen ja tutkittuun tietoon nojaavaa ääntä, virheellinen, jopa valheellinen tieto pääsee leviämään somessa, koska kukaan ei luo sille vastavoimaa.

– Ihmiset etsivät aktiivisesti terveyttä ja sairauksia koskevaa tietoa juuri verkosta ja sosiaalisesta mediasta, sanoo Poutanen.

Turhan harva lääkäri on aktiivinen sosiaalisessa mediassa ammatillisesti, harmittelee Poutanen. Heillä olisi paljon annettavaa, jos vain uskaltaisivat hypätä mukaan.

Askelmerkit someen

Ensimmäisenä askeleena läsnäoloon sosiaalisessa mediassa asiantuntijana on someprofiilin luominen. Sen avulla voi seurata, mitä omissa viiteryhmissä keskustellaan. Mikä ihmisiä puhuttaa, millaisia asioita siellä jaetaan ja käydään läpi.

– Sanon usein yritysten johtajille, että et voi olla ajan tasalla, jos et ole läsnä somekanavissa kuten Twitterissä.

Seuraavaksi oma näkyvyys kannattaa hioa ammatilliseksi. Profiilissa on kerrottu, missä työskentelee, millä tittelillä ja osaamisalueet on lueteltu avainsanoilla. Seuraavaksi voi aloittaa verkostoitumisen oman alan asiantuntijoiden kanssa. Kontakteja voi luoda esimerkiksi työpaikoilla, seminaareissa ja sidosryhmätapaamisissa.

– Näiden ihmisten kanssa kannattaa verkottua aina myös sosiaalisessa mediassa, hän sanoo.

Järkevästä someprofiilista saa yhdellä silmäyksellä selvää, millainen asiantuntija on. Hyvä profiilin madaltaa myös kynnystä keskusteluun osallistumiseen.

– Lääkärit seuraavat tutkimusta, joten sen tiedon popularisointi ja jakaminen on luontevaa. Meillä on melko vähän verkkojulkisuudessa lääkärihahmoja, jotka pystyisivät ottamaan kantaa ja keskustelemaan terveyteen ja sen hoitoon liittyvistä ilmiöistä kuten sairauksien hoidosta, lääketieteen ja hoitomuotojen kehityksestä sekä elintapojen vaikutuksista.

Tässä yhteiskunnallisessa vaikuttajaroolissa lääkäreille on Poutasen mukaan valtavasti kysyntää. Lääkäreiden työ koskettaa kaikkia. Hän ymmärtää kuitenkin lääkäreiden varovaisuuden somea kohtaan.

– Useat asiantuntijat, varsinkin akateemisen koulutuksen saaneet, ovat varovaisia sosiaalisessa mediassa. He eivät tee virheitä mielellään ja haluavat, että kerrottu tieto pohjautuu faktoihin. On kuitenkin ymmärrettävä, että some on keskustelua. Siellä tapahtuneet virheet voi korjata.

Poutanen ymmärtää myös, että lääkäreitä sitoo vaitiolovelvollisuus, joka tuo omat haasteensa avoimessa verkkojulkisuudessa.

Hän muistuttaa, että poliisi, Kela, verohallinto ja useat muut tahot ovat olleet sosiaalisessa mediassa jo pitkään ja näiden alojen ammattilaiset osallistuvat somekeskusteluihin aktiivisesti.

Aika aina kortilla

On totta, että sosiaalisessa mediassa pienikin asia voi leimahtaa roihuksi nopeasti. Sammutustyöhön saattaa vierähtää aikaa, jota kiireisillä lääkäreillä ei välttämättä ole. Poutanen näkisi silti mieluusti sosiaalisessa mediassa lääkäreiden joukon, joka toimisi kollegiaalisesti, toistensa puolia pitäen.

Lääkäreiden kannustaminen sosiaaliseen mediaan voi lähteä liikkeelle myös organisaatiotasolta. Heitä pitäisi kannustaa ottamaan roolia ja toimimaan organisaation edustajana tietyin vapauksin. Tätä varten työnantajien pitää luoda selkeät someohjeet. Yhdysvalloissa esimerkiksi Mayo Clinic perusti vuonna 2011 sosiaalisen median keskuksen vauhdittamaan sosiaalisen median käyttöönottoa terveydenhuoltoalan henkilökunnalle.

– Perusteluna oli, että heidän oltava siellä, missä potilaat ovat. Someohjeet oli mietitty tosi hyvin. Esimerkiksi omien potilaiden kaveripyyntöjä ei suositeltu hyväksyttävän.

Suomessa Lääkäriliitto on laatinut someohjeistuksen lääkäreille.

Poutasen mukaan somessa lääkärit voivat rakentaa halutessaan omaa brändiään, mutta samalla edistää yhteiskunnallisia asioita.

– On sääli ja menetys, jos meillä on lääkäreitä, jotka näkevät vääriä tietoja levitettävän, mutta eivät pysty ottamaan kantaa jostain esteistä johtuen. Toivon, että näille asiantuntijoille löytyy keinot osallistua keskusteluun, Poutanen kiteyttää.

Hän muistuttaa lisäksi kiinnittämään huomiota organisaation vastuuseen. On syytä miettiä, miten huolehditaan lääkärin jaksamisesta, jos keskustelut somessa lähtevät lentoon tai lääkäri joutuu häiritsevän käytöksen kohteeksi.