Ajan­kohtai­sta

Turvapaikanhakijalapset voivat huonosti vastaanottokeskuksissa

Väitöstutkimuksen mukaan turvapaikkaa hakevien lasten asioihin ei aina perehdytä kunnolla eikä heille ei ole tarjolla riittävästi tukea.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/nukke_Ami_Beyer_Pixmac000060125215.jpg

Minna Lähteenmäen väitöstutkimuksen mukaan turvapaikkaa Suomessa hakevat lapset voivat usein huonosti asuessaan vastaanottokeskuksessa. Monilla oli aiempia vaikeita kokemuksia ja lisäksi vastaanottokeskusten olosuhteet aiheuttivat ongelmia.

Lasten elämää hankaloittivat esimerkiksi siirtymiset keskuksesta toiseen, asumisahtaus, oma tai mukana olevan vanhemman huono terveydentila, vastuun kantaminen kotitöistä tai pikkusisaruksista, ystävien puute tai näiden poislähtemiset sekä eristäytyminen.

Turvapaikkatutkinnassa osoittautui olevan puutteita, sillä huoltajansa kanssa tulevien lasten asioihin ei perehdytty kunnolla. Käännytyksen toimeenpanotilanteet olivat lasten kannalta vaikeita. Näissä tilanteissa heille valehdeltiin, eikä heille annettu aikaa hyvästellä ystäviään tai käsitellä tapahtunutta.

Työntekijöillä oli vähän mahdollisuuksia auttaa lapsia: heidän oli vaikea selvittää lasten ahdistuneisuuden syitä, sillä toimintaan kohdennettuja varoja ei haluttu käyttää hakijoihin, jotka eivät välttämättä jää maahan. Lapset ohjattiin siksi vain harvoin tukitoimien piiriin.

Mukana olevat perheenjäsenet olivat lapsille merkittävä tuki turvapaikanhakuprosessin aikana. Joskus yhteiselo esimerkiksi masentuneen tai psyykkisesti sairaan vanhemman kanssa oli kuitenkin lapsille raskasta tai jopa vahingollista. Lapset saivat tukea myös laitoksen työntekijöiltä ja muilta lapsiasukkailta.

Koulu ja iltapäiväkerho auttoivat kouluikäisiä selviämään. Euroopan unioni suosittelee koulun käynnin aloittamista kolmen kuukauden sisällä turvapaikanhakumaahan saapumisesta, mutta tätä aikarajaa pystyttiin noudattamaan vain harvoin.

Minna Lähteenmäki selvitti väitöstutkimuksessaan 4–12-vuotiaiden turvapaikanhakijalasten oloja. Tutkimukseen osallistui 18 lasta, jotka edustivat seitsemää eri kansallisuutta ja kahdeksaa eri kieliryhmää. He olivat olleet Suomessa yhdestä kuukaudesta liki kolmeen vuoteen. Tutkimus toteutettiin kahdessa vastaanottokeskuksessa ja yhdessä perusopetukseen valmistavassa luokassa.

KM Minna Lähteenmäen väitöskirja tarkastetaan Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa 1.2.2013.

Kuva: Pixmac

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030