Turvapaikanhakijoiden psykiatrisen hoidon tarve on huutava. Heille tarjottavan psykiatrisen hoidon määrä pitäisi heti moninkertaistaa, sanoo turvapaikanhakijoiden terveydentilasta väitellyt lääkäri Ilkka Pirinen. Hänen tutkimuksessaan yli puolella aikuisista oli kidutuskokemuksia.

- Jos on pitänyt turvapaikanhakijoita koijareina, jotka tulevat Suomeen vain parempaa elämää hakemaan, niin tämän tutkimuksen perusteella suurimmalla osalla turvapaikanhakijoista on varmasti ollut erittäin pätevät syyt hakeutua pois lähtömaastaan, Pirinen sanoo.

Väitöstutkimuksen tulokset ovat rankkoja: aikuisista 57 %:lla oli kidutuskokemuksia, muita väkivaltakokemuksia lisäksi 12 %:lla.

- Jokaisella turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksella pitäisikin olla käytettävissään psykiatri, mielellään koko hoitotiimi. Psykiatrisia yksiköitä pitäisi perustaa myös jo oleskeluluvan tai turvapaikan saaneiden hoitamiseksi, hän sanoo.

Väkivaltaan liittyviä fyysisiä löydöksiä tutkituilla oli kuitenkin vain vähän. Ilkka Pirinen muistuttaa, että suunnitelmallisessa kidutuksessa pyritään nimenomaan aiheuttamaan kipua ja tuskaa jättämättä merkittäviä jälkiä todisteeksi.

- Kidutus on monessa maassa systemaattinen terrorin muoto, jossa saattaa olla mukana lääkäreitä ja hammaslääkäreitä. Pahimmillaan se on sitä, että annetaan sähköiskuja, kunnes sydän pysähtyy, ja sitten lääkäri alkaa elvyttää.

Hänen mielestään psykiatrisen hoidon järjestämisessä turvapaikanhakijoille ei olekaan kyse pelkästä lääketieteestä, vaan humaaniudesta.

- Heitä on hoidettava, jotta heistä tulisi edes joskus johonkin maahan sellaisia kansalaisia, jotka vielä pystyvät toimimaan yhteiskunnan aktiivisina jäseninä.

Kuin pienessä terveyskeskuksessa

Pirinen selvitti väitöstutkimuksessaan Tampereen vastaanottokeskukseen vuosina 2003-2004 tulleiden 170 turvapaikanhakijan terveydentilaa ja terveyspalvelujen käyttöä.

Tutkituilla oli psykiatristen ongelmien lisäksi runsaasti vatsasairauksia, päänsärkyä sekä tuki- ja liikuntaelinten kipuja. Pirinen kuvaa aineistoa pitkälti samantyyppiseksi kuin pienessä terveyskeskuksessa.

Iho- ja silmäsairauksien osuus oli huomattava, mutta trooppisia sairauksia vain vähän.

Piilevää hoidontarvetta oli paljon etenkin psykiatrisissa ja gynekologisissa sairauksissa.

Mielenterveyden häiriöitä oli ollut jopa puolella aikuisista, eniten depressiota, ahdistuneisuutta ja unettomuutta.

Turvapaikanhakijat käyttivät runsaasti vastaanottokeskuksen terveyspalveluja. Pirisen mukaan kaikilla keskuksilla pitäisikin olla oma lääkäri käytettävissään.

Yksin tulleet alaikäiset heikossa asemassa

- Suurin huoleni on, että Suomeen yksin tulleet alaikäiset turvapaikanhakijat eivät pääse asiantuntevaan hoitoon Kidutettujen kuntoutuskeskukseen. Jonot ovat pitkät, eikä keskuksella ole resursseja hoitaa alaikäisiä, sanoo Pakolaisneuvonta ry:n vastaava lakimies

Kirsi Hytinantti

.

Hän pitää Kidutettujen kuntoutuskeskuksen palveluja oleellisen tärkeinä traumatisoituneille maahantulijoille, mutta hoitoon pääsee aikuisistakin vain jäävuoren huippu, koska jonot ovat niin pitkät.

- Suomeen yksin tulleille alaikäisille turvapaikanhakijoille tehdään terveystarkastus, kuten muillekin turvapaikanhakijoille. Kidutettujen kuntoutuskeskukseen he eivät kuitenkaan pääse, vaikka heillä olisi taustalla raiskaus- tai kidutuskokemuksia, valeteloituksia tai he olisivat viettäneet pakomatkallaan monta viikkoa ahtaassa rekassa tai laivan ruumassa, Hytinantti sanoo.

Hänen mukaansa tavallistenkin lastenpsykiatristen palvelujen järjestäminen on suuren työn takana.

- Lapsilla on paljon kauhukokemuksia, joita ei päästä hoitamaan. Lastenpsykiatrinen hoito yrittää parhaansa, mutta heillä ei tietenkään ole kidutustraumojen edellyttämää asiantuntemusta.

Hytinantti paheksuu myös yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottokäytäntöä. Heidät sijoitetaan ensiksi yhteen ryhmäkotiin, mutta siirretään poliisin ja maahanmuuttoviraston puhuttelun jälkeen uuteen ryhmäkotiin toisaalle Suomeen.

- Tämä menettely on lähtenyt jostain muusta kuin lapsen edusta. Kun ryhmäkoti vaihtuu, vaihtuu myös terveydenhoitaja, omahoitaja, lääkäri, koulu, ystävät, lakimies ja huoltajana Suomessa toimiva aikuinen. Positiivista kuitenkin on, että alaikäiset saavat nykyisin päätöksensä, usein myönteisen, nopeammin kuin aikaisemmin, vaikka heille ei varsinaisia turvapaikkoja Suomessa myönnetäkään.

Viime vuonna Suomeen tuli yksin 96 alaikäistä turvapaikanhakijaa, suurin osa Irakista, Somaliasta ja Afganistanista. Hytinantti muistuttaa, että näissä maissa tapahtuu erittäin paljon ihmisoikeusloukkauksia, joita lapset ovat voineet joutua todistamaan.

Mikä on akuuttitapaus?

Turvapaikanhakijoiden vastaanottoa koskevan lain mukaan turvapaikanhakijoille järjestetään välttämättömät sosiaali- ja terveyspalvelut. Alaikäisten tai esimerkiksi kidutuksen tai raiskauksen uhrien palvelujen järjestämisessä otetaan huomioon heidän erityistarpeensa.

Kirsi Hytinantin mukaan turvapaikanhakijoille tarjotaan käytännössä akuuttihoito. Sen sisältö saattaa kuitenkin vaihdella eri vastaanottokeskuksissa. Hoidon tarpeen arvioi vastaanottokeskuksen terveydenhoitaja.

Hytinantin mielestä pääsy akuuttihoitoonkin on joskus nihkeää. Hän kertoo maallikkona väliin hämmästelevänsä, minkälaisia tapauksia akuuttihoidon ulkopuolelle on rajattu.

- Yleensä turvapaikanhakijat pääsevät lääkärille, mutta jos kyseessä on ahdistus tai unettomuus, saatetaan ajatella, että lääkkeet riittävät, vaikka kyse olisi ehkä vakavan trauman jälkeisestä oireilusta. Jos sen sijaan hakijalla esimerkiksi on kehossa luoti, joka ei heikennä terveydentilaa, saatetaan jäädä odottamaan oleskelulupaa, ennen kuin se poistetaan, hän kuvaa.

Kielitaidottomalle potilaalle diagnoosi ilman tulkkia

Terveydenhuollossa on yllättävän paljon epäasiallista suhtautumista turvapaikanhakijoihin, sanoo Helsingin vastaanottokeskuksessa työskentelevä psykiatrian erikoissairaanhoitaja

Niina Eklöf

.

Hän toivoo parempaa yhteistyötä esimerkiksi akuuttihoidosta vastaavien tahojen kanssa.

- Turvapaikanhakijat jäävät helposti jalkoihin, koska ovat kielitaidottomia eivätkä tunne Suomen terveydenhuoltojärjestelmää, hän huomauttaa.

Eklöf toivoo, että turvapaikanhakijoiden ongelmiin suhtauduttaisiin vakavasti. Hän ottaa esimerkiksi päivystävän lääkärin, joka teki diagnoosin ja määräsi lääkityksen pelkkää sorania puhuvalle kurdipotilaalle ilman tulkkia. Potilas ei kuitenkaan parantunut. Kun vastaanottokeskuksen järjestämä lääkäri tapasi potilaan tulkin kanssa, diagnoosi muuttui täysin.

Myös pallottelu on tuttua. Niina Eklöf kertoo sukulaistensa luona asuneesta turvapaikanhakijasta, jonka vastaanottokeskus neuvoi terveyskeskuspäivystykseen. Hoidontarve oli selvä. Mies käännytettiin pois kahdesta eri päivystyksestä, ennen kuin hän otti uudelleen yhteyttä vastaanottokeskukseen, jonka järjestämä lääkäri lähetti hänet kiireellisenä päiväkirurgiseen operaatioon.

Psykiatriset ongelmat yleisimpiä

Helsingin vastaanottokeskuksessa turvapaikanhakijoiden yleisimpiä terveysongelmia ovat psykiatriset ongelmat, erilaiset kivut, kuten päänsärky, ja vatsavaivat. Erittäin yleisiä ovat myös hammasvaivat.

- Monet asiakkaat kärsivät posttraumaattisesta stressisyndroomasta ja masennuksesta. Psyykkisiin ongelmiin liittyy usein myös erilaisia kipuja, Niina Eklöf kertoo.

Monet hänen asiakkaistaan ovat kokeneet tai nähneet kidutusta, raiskauksia tai pahoinpitelyä. Taustalla on sotakokemuksia ja kunniaväkivaltaa. Naiset lapsineen ovat lähteneet pakoon, kun mies on pidätetty tai kadonnut tai perhettä uhkaillaan.

Vastaanottokeskuksen suurimmat turvapaikanhakijaryhmät ovat nyt kurdit ja afganistanilaiset. Asiakkaita on hieman yli 300, joista noin puolet asuu keskuksessa, puolet esimerkiksi sukulaistensa tai tuttaviensa luona.

Helsingin vastaanottokeskus on ns. transit-keskus, josta turvapaikanhakijat siirtyvät nopeasti toiseen vastaanottokeskukseen. Asiakkaiden suuren vaihtuvuuden vuoksi keskuksessa ei tehdä kattavia terveystarkastuksia, kuten muissa keskuksissa. Tulijoilta otetaan thorax-kuva, laboratoriokokeista tehdään HIV-testi, kardiolipiinikoe ja määritetään B-hepatiittivasta-aineet.

- Perusteellisemmat tutkimukset tehdään, jos on tarvetta. Kaikilla asiakkaillamme on varmasti jonkinlaisia terveysongelmia, mutta emme pysty puuttumaan kaikkeen. On sääli, että hoitoa saavat vain ne, jotka osaavat hakea sitä meiltä, Niina Eklöf sanoo.

Hänen lisäkseen vastaanottokeskuksessa työskentelee terveydenhoitaja. Muista terveyspalveluista keskuksella on sopimus yksityisen lääkärikeskuksen kanssa. Kidutettujen kuntoutuskeskuksesta käy konsultoiva psykiatri puoli päivää viikossa. Muita lääkäriaikoja varataan ehkä viitisenkymmentä kuukaudessa.

- On hyvä, että vastaanottokeskus panostaa nimenomaan psykiatriaan, mutta minulla ei ole mahdollisuutta sellaisiin terapioihin, joita he tarvitsisivat. Pystyn auttamaan heitä vain selviämään tästä päivästä huomiseen, Niina Eklöf sanoo. Suvi Sariola