Lehti 7: Ajan­kohtai­sta 7/1995 vsk 50 s. 747

Tutkimus alkoholismin hoidosta opiaatinsalpaajilla käynnistymässä Suomessa

Opiaatinsalpaajalääkitystä alkoholismin hoidossa ryhdytään Suomessa kokeilemaan kliinisissä tutkimuksissa Järvenpään sosiaalisairaalassa ja Kuopion yliopistossa. Keskushermoston opioidivälitteistä säätelyjärjestelmää ja opiaatinsalpaajien käyttömahdollisuuksia päihderiippuvuuden hoidossa on Suomessa aiemmin tutkittu koe-eläinmalleilla Alkon biolääketieteen osastolla tri David Sinclairin johdolla, joka on alan kansainvälisesti tunnetuimpia perustutkijoita. Kliinisiä lääkehoitotutkimuksia opiaatinsalpaajilla on tehty Yhdysvalloissa, ja tulokset ovat olleet lupaavia. Yhdysvaltain Food and Drug Administration hyväksyi tammikuussa opiaatinsalpaaja nal-treksonin käyttöön alkoholismin hoidossa. Opiaatinsalpaajia ja niillä saatuja hoitotuloksia esiteltiin Lääkärilehdessä 29/94.

Opiaatinsalpaajien käyttö perustuu humalaan liittyvien endorfiinivälitteisten mielihyväkokemusten estämiseen: kun juominen ei aiheuta hyvänolontunnetta, sen tarve pikkuhiljaa vaimenee. Potilaat saavat siis nauttia alkoholia lääkkeen vaikutuksen aikana, ja hoidon tarkoitus on heikentää potilaan oppimaa riippuvuuden käyttäytymismallia. Tutkimusta Järvenpään sosiaalisairaalassa johtava ylilääkäri Pekka Heinälä toteaa, että lähestymistapa on uudentyyppinen, sillä päihderiippuvuuden hoito-ohjelmat ovat perinteisesti tähdänneet alkoholin käytöstä pidättymiseen. Lääkehoito naltreksonilla liittyy kiinteästi sosiaalisairaalassa kehitettyyn käyttäytymisterapiaan pohjautuvaan lyhythoito-ohjelmaan. Heinälän mukaan osalle alkoholisoituneista potilaista voidaan saada merkittävää apua opiaatinsalpaajista, mutta toistaiseksi ei tiedetä, minkälaiset potilaat hoidosta todennäköisesti hyötyvät.

Järvenpään sosiaalisairaalassa prospektiiviseen kontrolloituun hoitotutkimukseen otetaan yli sata potilasta. Tutkittaviksi otetaan aktiivisen kuntoutuksen piiriin kuuluvia enintään kohtalaisesti alkoholisoituneita potilaita, joilla ei ole paljon hoitokokemusta. Ylilääkäri Heinälän mukaan sopivimmat potilaat löytynevät työterveyshuollon tuntemista alkoholin suurkuluttajista. Hoito vaatii potilaalta aktiivista työskentelyä, normaalia älyllistä toimintaa sekä halua muuttaa juomistottumuksiaan. Potilaiden seuranta-aika on 12 kuukautta, ja tulokset tutkimuksesta saadaan vuonna 1997.

Lue myös

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030