Turun yliopistollinen keskussairaala opettelee uutta työmuotoa, jossa yhteispäivystyksen ensilinjassa ovat erikoislääkärit. Muutos ei ole sujunut kitkatta.

TYKS:n yhteispäivystyksessä erikoislääkäri tutkii ja hoitaa potilaan alusta alkaen.

- Ensiavun potilaita on hoidettu "kokemus ensilinjassa" -tyylillä jo lähes kaikissa muissa länsimaissa paitsi Suomessa. Tämä muutos tulee vielä joka paikkaan. Turussa töiden ja asenteiden murros oli tehtävä nyt, sanoo Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen toimitusjohtaja, erikoislääkäri Päivi Lucenius.

Päivystykseen tulijat jaetaan eri hoitoryhmiin oireenmukaisesti.

- Enää ei ole perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon potilaita, vaan päivystyspotilaita. Osa lääkäreistä otti muutoksen heti hyvin vastaan, osan kanssa linjanmuutoksesta vielä keskustellaan, Lucenius sanoo.

Maaliskuussa aloittaneessa yhteispäivystyksessä työskentelee päätoimisesti parikymmentä omaa virkalääkäriä, joille rakennettiin Lääkäriliiton kanssa paikallinen virkaehtosopimus.

- Kaikilla ei ole vielä päivystyslääketieteen pätevyyttä, mutta räätälöidyllä koulutuksella siihen edetään. Ongelmista on opittava ja pullonkauloja on jo selvitetty, Lucenius kertoo.

Ehtiikö oppia?

- Lääkärin näkökulmasta eniten ontuvat vastuukysymykset ja koulutus, harmittelee sisätauteihin erikoistuva Soile Salomäki.

Hän kaipaa selvempää sopimusta potilaiden jakamisesta eri lääkäriryhmien kesken. Jaottelut perustuvat nyt liikaa hoitajien ja lääkärien henkilökohtaisiin näkemyksiin, mistä seuraa väistämättä yhteentörmäyksiä.

Akuuttilääkäreiden miehitys oli suunniteltu huomattavasti tarvetta ohuemmaksi, he paiskivat Salomäen mukaan nyt tuplavuoroja.

- Ruuhka-aikana muutkin erikoistuvat lääkärit ovat katsoneet oman alansa lieväoireisia potilaita. Kaikkien erikoistuvien koulutus on jäänyt paitsioon. Erikoisalojen päivystäjät ottaisivat mielellään akuuttierikoistuvia oppimaan alansa "hienouksia", mutta sen tulisi tapahtua jaksoluonteisesti ja esimerkiksi kakkospäivystäjinä toimien.

Jos Salomäki saisi päättää, hän peruuttaisi nyt muutaman askeleen liian ylevistä tavoitteista. Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito yhdistettäisiin vasta riittävän lääkäri- ja hoitajakoulutuksen jälkeen.

- Akuuttilääketieteeseen erikoistuvienkin koulutuksen tulisi sisältää enemmän muita kuin vain perusterveydenhuollon potilaita, jotka mielestäni hekin ansaitsevat oman motivoituneen päivystäjäringin.

Pääluottamusmies huolissaan jaksamisesta

- Päivystys suunniteltiin hyvinä aikoina ja uusien lääkäreiden koulutusta ajateltiin hoidettavan mestari-kisälli-parina. Nyt eletään säästökuurilla, jolloin yksi lääkäri joutuu ajoittain tekemään kahden työt. Olemme kuilun partaalla ja lääkärien jaksaminen on uhattuna, kuvailee lääkärien pääluottamusmies Hannele Heine.

Heinen mukaan päivystyksen ilmapiirissä on kriisin merkkejä, vaikka kaikki vielä yrittävät tehdä parhaansa.

- Mielialat ovat pettyneitä, sillä moni odotti yhteispäivystyksestä todella paljon ja oli innokkaana luomassa uutta. Nopeasti ollaankin tilanteessa, jossa työt ja vastuut ovat kaatumassa päälle. Moni pelkää akuuttilääketieteen erikoislääkärien oppimisen kärsivän, kun potilaita yksinkertaisesti on liikaa.

Heine toivoo edes väliaikaisia lisäresursseja, jotta uuden toiminnan kehittämisvaihe saadaan viedyksi kunnialla läpi.

Hän on huolissaan myös johtajien ja lähiesimiesten jaksamisesta.

- Vastaantuloa odotetaan kaikilta osapuolilta. Määräämällä tätä muutosta ei onnistuta viemään läpi, Heine painottaa.