Työelämän joustot lisäävät hyvinvointia
The Cochrane Collaborationin katsaus korostaa työaikaan ja eläköitymistapaan liittyvän valinnanvapauden terveysvaikutuksia.
http://www.laakarilehti.fi/pics/Pixmac000005832346.jpg
The Cochrane Collaborationin laatiman katsauksen mukaan työelämän joustavuus parantaa työntekijöiden fyysistä ja psyykkistä terveyttä. Haittavaikutuksia joustoilla ei näytä olevan lainkaan.
Katsauksessa käsiteltiin tutkimuksia mm. liukuvan työajan, työvuorojen itsesuunnittelun, osa-aikaeläkkeen ja vapaaehtoisten ylitöiden terveysvaikutuksista.
Terveysvaikutuksia ei havaittu liukuvaa työaikaa käsittelevässä tutkimuksessa. Vuorotyön aikataulujen itsesuunnittelu sen sijaan laski verenpainetta, vähensi unihäiriöitä tai paransi henkistä hyvinvointia kolmessa tutkimuksessa neljästä.
Kahdessa tutkimuksessa havaittiin, että osa-aikaeläkkeen kautta eläköityvillä on vähemmän masennusta tai terveysongelmia kuin suoraan täyseläkkeelle siirtyvillä. Kuitenkin myös työntekijän vapaus valita itse eläköitymistapansa tuotti terveysetuja.
Vapaaehtoisen ylityön tekeminen ei lisännyt fysiologista stressiä tai työstä toipumiseen tarvittavaa aikaa. Haitalliseksi osoittautui yllättäen siirtyminen vapaaehtoisen ylityön tekemisestä normaaliin työaikaan. Tätä selitettiin stressin lisääntymisellä tilanteessa, jossa entinen työmäärä piti hoitaa lyhyemmässä ajassa ja pienempää korvausta vastaan.
The Cochrane Collaboration peräänkuuluttaa korkealaatuista lisätutkimusta erityisesti liukuvasta työajasta ja etätyön tekemisestä. Tutkimusten seuranta-aikoja tulisi pidentää ja terveys- ja hyvinvointimittareiden objektiivisuudesta huolehtia. Lisäksi iän, sukupuolen, ammatillisen tason ja sosioekonominen statuksen vaikutukset pitäisi ottaa paremmin huomioon.
Tiina Lautala
Kuva: Pixmac
