Moniammatilliset työryhmät sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja yksityisillä lääkäriasemilla eri puolilla Suomea miettivät, kuinka työtä ja työkykyä ylläpitävää toimintaa pitää vastedes kehittää. Yhdessä pohtimalla löydettiin tulppia, joiden avaaminen paransi yhteistyötä ja organisaatioiden toimintaa.

– Lukuisia asioita tehdään vuodesta toiseen samalla tavalla, eikä koskaan ehditä miettiä, voisiko asiat kenties tehdä toisin. Työn organisointiin liittyvät seikat nostettiinkin kehittämiskohteiksi useissa terveydenhuollon työpaikoissa, kertoo Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen projektipäällikkö Riikka Kivimäki.

Työelämän tutkimuskeskuksen organisoima Terveydenhoitoalan työhyvinvoinnin kehittämishanke mahdollisti sen, että ammattiryhmät sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja yksityisillä lääkäriasemilla eri puolilla Suomea irrottautuivat arjen kiireistä ja miettivät yhdessä työn kehittämistä uusilla tavoilla. Ensin yksittäiset ammattiryhmät puntaroivat, mikä olisi sellainen ideaalitilanne, että työntekijät voisivat hyvin työpaikalla. Tämän jälkeen ryhmä esitteli hyvän työnkuvan piirteet koko osaston väelle. Myöhemmin pohdittiin ammattialojen yhteisissä ryhmissä, mikä estää hyvien käytäntöjen toteuttamisen ja mitä konkreettisia tavoitteita asetetaan jatkossa.

Tiedonkulku takkuili

Tiedon kulkeminen koettiin pulmalliseksi monissa työpaikoissa. Jokapäiväisen työn sujumista olivat hankaloittaneet monet pienet seikat, kuten työvälineiden järjestelyyn liittyvät asiat terveysasemilla.

– Monesti ei esimerkiksi tiedetty, kenellä kipupumppu oli, vaikka sillä oli määrätty paikka. Siksi työryhmä päätti, mistä eri työvälineet vastedes löytyvät, sanoo tutkija Aija Karttunen Työelämän tutkimuskeskuksesta.

Kirjaamisjärjestelmän käyttö leikkaus- ja anestesiaosastoilla vaati erityisesti viilaamista. Käyttöoikeuksien lisäykset järjestelmään lisäsivät oleellisesti osastojen toiminnan sujuvuutta.

– Kirjaamisjärjestelmän joka osaan ei ollut pääsyoikeutta kaikilla niillä henkilöillä, jotka päivittivät tietoja. Jos leikkauslistaan tuli muutoksia, tietoja ei saatukaan kirjattua. Siksi käyttöoikeuksia lisättiin järjestelmään, Karttunen mainitsee.

Yhdessä pohtimalla löydettiin muitakin tulppia, joiden avaaminen paransi yhteistyötä ja organisaatioiden toimintaa. Hankkeen ansiosta sairaaloissa aloittivat työnsä leikkaussalikoordinaattorit, jotka ottivat vastuulleen leikkauksiin liittyvien käytännön asioiden organisoinnin.

Työhyvinvointivastaavia koulutetaan

Työterveyshuollot olivat kiinteästi mukana kehittämässä työhyvinvointia yhdessä työntekijöiden kanssa. Työterveyshuoltojen edustajat olivat tyytyväisiä päästessään näkemään työyksikköjen ongelmia ja toimintatapoja ruohonjuuritasolla.

– Työterveyshuollot saivat tietoja niin yksilöiden ongelmista, työyhteisöjen hengestä kuin työn kuormittavuudesta eri työpaikoilla, toteavat Kivimäki ja Karttunen.

Tampereella alkoi nyt koulutus työhyvinvointivastaaville, jotka toimivat yhdyshenkilöinä työpaikan esimiesten, työsuojelun ja työterveyshuollon välillä.

– Jokainen työntekijä on vastuussa sekä omasta että työpaikkansa hyvinvoinnista. Tämän vuoksi työntekijöiden pitäisi uskaltaa kertoa kehittämisajatuksistaan ja olla aktiivisesti yhteydessä mm. työhyvinvointivastaavaan, huomauttavat Karttunen ja Kivimäki.

Ulla Toikkanen
Kuva: Pixmac