1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Työkyvyn arviointi työterveyshuollon tehtäväksi
Ajan­kohtai­sta

Työkyvyn arviointi työterveyshuollon tehtäväksi

– Olennaista on, että työterveyslääkäri jalkautuu työpaikoille. Kokonaisnäkemystä tarvitaan, kun esimerkiksi pitkältä sairauslomalta palaava työntekijä ­pitäisi sijoittaa toisiin tehtäviin, työterveyshuollon erikoislääkäri Kristiina Mukala avaa uuden asetuksen sisältöä.

Työkyvyn arviointi työterveyshuollon tehtäväksi Kuva 1 / 1

Työhönpaluu helpottuu pitkittyneen sairauspoissaolon jälkeen, jos työterveyshuolto on mukana neuvottelemassa ­potilaan työnkuvan muokkaamisesta. Siksi potilaan voi lähettää työkyvyn ­arviointiin hänen omaan työterveyshuoltoonsa, kun sairaus­loman jatkumisen tarvetta arvioidaan perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa.

Esimerkiksi tällaista yhteistyötä tavoitellaan hyvää työterveyshuoltokäytäntöä päivittävällä asetuksella. Se korostaa ­työterveyshuollon yhteistyötä sekä muun ter­veydenhuollon että potilaan työpaikan kanssa.

– Erikoissairaanhoito pystyy paremmin arvioimaan sairauden vaikutuksen potilaan toimintakykyyn. Työterveyshuolto taas pystyy arvioimaan toimintakyvyn ­vajavuuden vaikutuksen potilaan työkykyyn, koska työterveyshuollon ­tulisi tuntea potilaan työpaikan olosuhteet, kuvaa työlääketieteen ja ter­veyden­huollon erikoislääkäri, LT Kristiina Mukala sosiaali- ja terveysministe­riöstä.

Hän muistuttaa, että työterveyshuollolla on jo valmiiksi yhteys potilaan työpaikkaan, toisin kuin erikoissairaanhoidolla.

– Työterveyshuollolla on työpaikasta objektiivista tietoa, mutta erikoissairaanhoito on potilaan kertoman varassa. Työkyvyn arviointi työterveyshuollossa myös vähentäisi kuormitusta erikoissairaanhoidossa. Tällaista yhteistyötä on kuitenkin liian vähän.

Työpaikat täytyy tuntea

Asetusta päivittämällä halutaan tiivistää myös työterveyshuoltojen yhteistyötä työpaikkojen kanssa.

– Olennaista on, että työterveyslääkäri tuntee hoidossaan olevien työpaikkojen toimintaprosessin ja kokonaistilanteen. Se tarkoittaa, että työterveyslääkäri jalkautuu työpaikoille. Kokonaisnäkemystä tarvitaan, kun esimerkiksi pitkältä sairauslomalta palaava työntekijä ­pitäisi sijoittaa toisiin tehtäviin, Mukala sanoo.

Sama toiminta-ajatus on jo nykyisessä asetuksessa, mutta sitä on toteutettu vaihtelevasti.

– Osa työterveyshuolloista on pitkälti keskittynyt akuuttiin sairaanhoitoon, ja tällainen toiminta on jäänyt vähemmälle. Siinä toivottavasti tapahtuu muutosta.

Mukala muistuttaa, että työterveyshuollon toteuttaminen lähtee työpaikan tarpeista. Työmenetelmät, työaikajärjestelyt ja muut työolosuhteet pitää tuntea, koska perimmäinen tarkoitus on välttää työn mukanaan tuomia terveydellisiä riskejä.

– Yhä enemmän tehdään esimerkiksi mobiilityötä, jota voi tehdä missä vain. Myös matkatyötä on paljon. Työterveyshuoltoa ei voi enää toteuttaa vanhalla kaavalla.

Suvi Sariola
Kuva: Panthermedia

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Arvostelun alla

– NPS kertoo lääkärin ja potilaan välisen kohtaamisen laadusta, eikä suoraan mittaa lääketieteellistä osaamista tai sitä, kuka on hyvä tai huono lääkäri, painottaa Helsingin Töölön Mehiläisen vastaava lääkäri Tove Laivuori.

Tieteessä
Yhä harvempi jää työkyvyttömyyseläkkeelle

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen väheni neljänneksen vuodesta 2007 vuoteen 2016.

Ajassa
”Että on joku jolta voi kysyä”

Mentori Pauliina Paananen on vuoden lääketiedettä ­opiskelleelle Ossi Jaloselle se ­tavallinen lääkäri, jolta voi kysyä, miltä työ tuntuu.

Pääkirjoitus
Miksi psyykkistä pitää vieläkin hävetä?

Ei voi olla niin, että vasta biokemiallinen markkeri tai poikkeava kuvantamislöydös tekee sairastamisen hyväksytyksi, kirjoittaa Pertti Saloheimo.

Ajassa
Huomio tiedolla johtamiseen ja dialogiin

YTHS:n johtajaylilääkäri Päivi Metsäniemi peräänkuuluttaa jatkuvaa keskustelua palvelujen mittaamisesta.

Tieteessä
Ruokavalion riskitekijät tappavat enemmän kuin tupakka

Vuonna 2017 ruokavalioon liittyvät riskitekijät selittivät koko maailmassa 11 miljoonaa kuolemaa ja 255 miljoonaa haittapainotettua elinvuotta.