Työllistämistukia hyödynnettävä lääkärityöttömyyden hoidossa
Työvoimatoimistojen tietoisuutta asianmukaisten työllistämistukien käytöstä lääkärien työllistämiseen tulee lisätä, suosittelee Lääkäriliiton työvaliokunnan asettama työllistämistukiprojektityöryhmä. Ryhmä toivoo ylilääkärien aktiivisuutta tukien hakemisessa.
"Ylilääkärien tehtävänä on huolehtia diagnostiikan, hoidon ja tutkimuksen tason säilymisestä ylläpitämällä riittävää lääkärityövoimaa", raportissa todetaan. "Parhaiten työllistäminen tapahtuu terveydenhuollon tarpeiden mukaisesti purkamalla olemassa olevien virkojen jäädytyksiä ja käyttämällä sijaisia. Jatkossa tulee ottaa huomioon myös terveydenhuollon tarpeet uusien virkojen ja toimien perustamiseksi."
Ensisijaisesti suositellaan hyödynnettäväksi työnantajille maksettavia tukimuotoja. Työttömiä lääkäreitä kehotetaan myös aktiivisesti hakemaan työllistämistukea yrittäjäksi ryhtyvälle. Sen sijaan työttömälle maksettavat harjoittelutuki ja omatoimisen työllistymisen tuki eivät yleensä sovi lääkärinammatissa, koska niiden yhteydessä ei synny työsuhdetta eikä työnantajan isännänvastuuta.
Periaatteena on, että lääkärintyötä tehdään vain lääkärin virka- tai työehtosopimuksen mukaisella palkalla tai ammatinharjoittajana.
Käytettävissä olevat tukimuodot
Raportissa esitellään yksityiskohtaisesti voimassa olevat tukimuodot ja niiden soveltuvuus lääkärien työllistämiseen.
Kunta tai kuntayhtymä ja yksityinen yritys tai yhteisö voivat nykyisten säädösten mukaan saada normaalia työllistämistukea sekä tukea pitkäaikaistyöttömän työllistämiseen, työharjoittelutukea, koulutustukea sekä tukea työttömän palkkaamiseksi työharjoitteluun sijaisena. Yksityinen työnantaja voi myös saada työharjoittelutukea vastavalmistuneille.
Valtion virasto tai laitos voi saada työllistämistukea enintään 75 prosenttia A 17 -palkkaluokan mukaiseen palkkaan.
Osa-aikalisä on uusi tukimuoto, jota voidaan maksaa osa-aikaiseen työsuhteeseen siirtyvälle työntekijälle enintään 12 kuukauden ajan silloin, kun työnantaja palkkaa hänen tilalleen vähintään viisi kuukautta työttömänä olleen henkilön. Tätäkin tukimuotoa suositellaan lääkäreiden haettavaksi. Työllistyjälle syntyy työsuhde, jolloin vastuu- ja palkkaongelmia ei tule.
Tuki yrittäjäksi ryhtyvälle työttömälle voi tulla kyseeseen esimerkiksi nuoren lääkärin ryhtyessä harjoittamaan ammattia lääkärikeskuksen vuokralaisena tai omalla yrityksellä.
Asianomaiselle itselleen maksettavaa työharjoittelu- tai omatoimisen työllistämisen tukea voidaan työryhmän mielestä harkita ainoastaan poikkeustapauksissa, esimerkiksi tutkimustyöhön tai vastaavaan sekä tilapäisesti pätevöitymis- tai laillistamisedellytysten saavuttamiseksi, jos terveydenhuollon oikeusturvakeskus hyväksyy palvelun ilman varsinaista työsuhdetta. Mikäli työsuhdetta ei ole, työllistyjän vakuutusturvana on vain työministeriön ottama työtapaturma- ja vahinkovakuutus. Harjoittelutuen aikaisesta työstä ei kerry myöskään eläke- ym. etuuksia.
Tukijärjestelmä muuttuu jatkuvasti. Selvitysmies Harrin ehdottama perusteellinen uudistus tulee voimaan aikaisintaan ensi vuoden alussa.
Työryhmän puheenjohtajana on ollut Hannele Heine, jäseninä Jarkko Ihalainen, Hanna Mäkäräinen, Ari Palomäki ja sihteerinä Juha Kiehelä.
Raporttia voi tilata Lääkäriliiton asiakaspalvelusta. (EP)
