1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Työn perässä Suomeen
Ajan­kohtai­sta 6/2016 vsk 71 s. 384 - 387

Työn perässä Suomeen

Lääkäriaviopari Kreikasta aloitti viime syyskuussa työt Kauhavan terveysasemalla Pohjanmaalla. Vuotta aiemmin Suomussalmen terveysasema Kainuussa sai uusia lääkäreitä Espanjasta. Suomalaisessa perusterveyden­huollossa on mahdollista tehdä enemmän toimenpiteitä kuin kreikkalaisessa tai espanjalaisessa. Muitakin eroja maiden väliltä löytyy.

Työn perässä Suomeen Kuva 1 / 2
   

Kreikasta lääkäriksi Pohjanmaan lakeuksille

”Potilaan sairaus­historia täytyy ­Kreikassa ­selvittää aina uudestaan, koska käytössä ei ole samaan tapaan ­potilastietojärjestelmiä.”

Vasileios Anastasopoulos

Pimeät ja kylmät päivät sekä hiljaiset ihmiset ovat hämmästyttäneet eniten kreikkalaisia lääkäreitä Theodora Sinania ja Vasileios Anastasopoulosta Suomessa.

Yleislääkärinä ja kirurgian apulaislääkärinä Kreikassa työskennellyt Anastasopoulos ja vastikään lääkäriksi valmistunut Sinani päättivät lähteä terveyskeskuslääkäreiksi Etelä-Pohjanmaalle, koska he olivat kuulleet suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän olevan ehkä yksi maailman parhaista.

Aviopari on työskennellyt viime syyskuusta Kauhavan terveysasemalla. Kielikoulutus alkoi jo Kreikassa, jossa he opiskelivat suomea 380 tuntia.

Syksyllä he ovat opetelleet kieltä noin 20 tuntia kuukaudessa skype-opetuksessa. Tammikuussa alkoi TE-keskuksen ja EURES:n Työpaikkana Suomi -koulutus, johon osallistuvat kaikki kuntayhtymä Kaksineuvoisen ulkomaalaistaustaiset työntekijät.

– Koulutus kestää elokuuhun. Sen tavoitteena on, että jokainen nostaa omaa kielitaitoaan pykälän verran, kertoo Kaksineuvoisen johtava ylilääkäri Arja Lassila.

Anastasopouloksen ja Sinanin mielestä suomen kieli ei ole vaikeaa, mutta sen oppiminen vie aikaa. Puhekielen ja kirjakielen erot tuovat omat haasteensa oppimiseen.

– Ulkomaisesta lääkäristä tuntuu välillä varmasti siltä, ettei nyt jaksa ja osaa mitään. Kielitaidon taso täytyy saavuttaa pikkuhiljaa. Kielitaito on lääkärin työssä keskeistä, mutta potilaan ja lääkärin välinen ymmärrys rakentuu myös ei-verbaalisesta viestinnästä, Lassila sanoo.

Effica ottaa aikaa

Sinani ja Anastasopoulos toteavat, että suomalaisessa perusterveydenhuollossa on mahdollista tehdä enemmän toimenpiteitä kuin kreikkalaisessa. Muitakin eroja maiden perusterveydenhuoltojärjestelmien väliltä löytyy.

– Potilaan sairaushistoria ja tehdyt toimenpiteet täytyy Kreikassa selvittää aina uudestaan, koska käytössä ei ole samaan tapaan potilastietojärjestelmiä kuten täällä, Anastasopoulos huomauttaa.

Sinani ja Anastasopoulos eivät ole vielä työskennelleet itsenäisesti, mutta he ovat havainneet kollegojen työtä seuratessaan, kuinka paljon Effican käyttö vie lääkärin aikaa.

– Toisaalta tietotekniikka myös helpottaa lääkärin työtä, he muistuttavat.

Suomessa hakeudutaan

helposti hoitoon

Sinani ja Anastasopoulos kiittelevät suomalaisten potilaiden kohteliaisuutta.

– Kreikassa potilaat ovat vaativampia ja äänekkäämpiä kuin Suomessa.

Molempien mielestä lääkärin työssä tarvitaan kohteliasta ja ammatillista asennetta niin Suomessa, Kreikassakin kuin kaikkialla muuallakin.

Sinani hämmästelee, miten helposti suomalaiset hakeutuvat terveyskeskukseen – esimerkiksi flunssan vuoksi.

– Suomessa potilaat haluavat keskustella terveydenhuollon ammattilaisten kanssa ja kysyä heidän mielipidettään. Kreikassa ihmiset eivät hae kovin herkästi apua terveydenhuollosta, ja siksi monet vaivat saattavat kroonistua.

Pariskunnan tavoitteena on aloittaa erikoistuminen parin vuoden sisällä. Sinania kiinnostaa lastentautien erikoisala, Anastasopoulos puolestaan aikoo erikoistua ortopediaan.

– Suomeen jääminen on yksi mahdollisuus, he mainitsevat.

Rekrytointia EU:n sisältä

Kuntayhtymä Kaksineuvoisella on terveysasemat Alahärmässä, Evijärvellä, Kauhavalla, Kortesjärvellä, Lappajärvellä ja Ylihärmässä. Kaksineuvoisessa on työskennellyt viime vuosina lääkäreitä Unkarista ja Venäjältä.

Lassilan mukaan nyt haluttiin rekrytoida uusia lääkäreitä EU:n sisältä, sillä EU-maiden lääkärien on helpompi käydä lupaprosessi läpi kuin EU:n ulkopuolelta tulevien.

Etelä-Pohjanmaan terveyskeskukset ovat kuuluneet Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaan Adelante-hankkeeseen, jossa rekrytoitiin pääasiassa espanjalaista terveydenhuollon henkilökuntaa Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymään.

Kaksineuvoisessa on ollut jatkuvasti 30–40 prosentin vaje lääkärityövoimasta.

– Adelante-projektin päättyessä ajattelimme kokeilla uusien ulkomaisten lääkärien rekrytointia myös Kauhavalle. Kreikka tuli mukaan kuvioon, koska monet kreikkalaiset hakeutuvat nyt ulkomaille töihin.

Senioria seuraamalla

”Joskus on vaikeuksia, koska puhumme ­vähemmän suomea kuin ymmärrämme.”

Raul Valiente Jaraba

Suomalaisen kulttuurin ja terveydenhuoltojärjestelmän ymmärrys rakennetaan vähitellen kreikkalaisten lääkärien kanssa.

– En pidä prässäämisestä. Mielestäni lääkärin akateemisena osaajana pitää saada itse selvittää kysymyksiä, joihin haluaa tietoa, Lassila huomauttaa.

Ulkomaiset lääkärit seuraavat pitkään niin seniorilääkäreiden kuin hoitohenkilökunnan työtä.

Sinanin ja Anastasopouloksen mielestä varmaan paras opettaja on ollut unkarilainen kollega, joka osaa kertoa, mitä lääkärin kannattaa Suomessa tehdä ja mitä ei.

Espanjalaisille Kainuussa vaikeinta on ollut kieli

Potilastyö ja suomeksi kommunikointi Kainuun murretta puhuvassa ympäristössä sujuvat jo kohtuudella nuorilta espanjalaisilta lääkäreiltä Raul Valiente Jarabalta ja Alejandra Romero Aisalta.

He tulivat töihin Kainuun soten pyörittämälle Suomussalmen terveysasemalle lokakuussa 2014, heti valmistuttuaan espanjalaisesta Zaragozan yliopistosta.

Tuolloinen suomen kielen taito pohjautui Barcelonassa käytyyn kolmen kuukauden mittaiseen suomen kielen kurssiin.

Ensimmäisen puolen vuoden ajan he olivat toisen lääkärin mukana perehtymässä työhön. Tämän ohessa he opiskelivat suomea, itsenäisesti ja kielikursseilla.

Nyt molemmat tekevät vastaanottotyötä, samaan tapaan kuin vastavalmistunut suomalainenkin lääkäri tekisi. Työtahti on toistaiseksi hieman hitaampi kuin muilla lääkäreillä, mutta lähiaikojen tavoite on päästä samaan tahtiin toisten kanssa.

Kielen ja kulttuurin oppimista

Vaikeinta Suomessa on Valiente Jaraban ja Romero Aisan mukaan ollut kieli. Sen lisäksi kulttuuri, lainsäädäntö, hoitotavat ja koko sosiaali- ja terveysjärjestelmä ovat uusia ja erilaisia.

Lue myös

Paljon uutta opittavaa on ollut myös lääkärin työssä, vaikka espanjalainen tutkinto hyväksytäänkin Suomessa.

– Alkuvaiheessa heidän ohjaamisessaan oli paljon tekemistä ja se vei paljon aikaa, kertoo vastaava lääkäri Pertti Pasanen.

Espanjassa terveysasemilla työskentelevät lääkärit eivät juuri kohtaa akuutteja tapauksia. Pienetkin toimenpiteet tehdään sairaaloissa.

Sadan kilometrin päässä Kainuun keskussairaalasta sijaitsevalla Suomussalmen terveysasemalla taas tehdään Pasasen mukaan enemmän erilaisia toimenpiteitä kuin kaupunkien terveysasemilla.

– Joka päivä opin uusia asioita, mutta täytyy opiskella paljon, Alejandra Romero Aisa sanoo.

Miten kainuulaiset potilaat ovat suhtautuneet espanjalaisiin lääkäreihin?

– Yleensä hyvin, se riippuu potilaasta. Joskus on vaikeuksia, koska puhumme vähemmän suomea kuin ymmärrämme. Potilaalle on joskus vaikea selittää asioita. On ollut myös potilaita, jotka haluavat vaihtaa lääkäriä, mutta se on normaalia. Espanjassa voisi käydä samoin, Raul Valiente Jaraba kertoo.

Heikko työtilanne Espanjassa

Kainuun soten palvelukseen tuli syksyllä 2014 Espanjasta seitsemän lääkäriä ja kaksi hammaslääkäriä. He kaikki työskentelevät Kainuussa edelleen. Rekrytointia järjestämässä oli Kainuun Ely-keskuksen hanke, jossa oli mukana eurooppalainen työnvälitysverkosto EURES.

EU-maista tulevien kielitaitoa ei testata. Valviralta on kuitenkin haettava hyväksyntä tutkinnolle.

Kaiken takana on lääkärien heikko työmarkkinatilanne Espanjassa. Usein tarjolla on lyhyitä, vain viikonkin mittaisia työsopimuksia. Tämä kannustaa lääkäreitä hakemaan työtä ulkomailta.

Kainuu näyttäytyy 800 000 asukkaan Zaragozasta tulleille sellaisena kuin se onkin: pienenä, rauhallisena, pitkien välimatkojen seutuna.

– Kylmyys ei ole ollut ongelma, mutta pimeys on, Raul Valiente Jaraba sanoo ja kertoo hankkineensa kirkasvalolampun.

Alejandra Romero Aisa puolestaan on hankkinut sukset ja harrastaa innokkaasti hiihtämistä.

Pertti Pasanen kannustaa molempia kokeilemaan myös lumikenkäilyä tänä talvena.

Kysymykseen siitä, kuinka kauan he aikovat Suomessa työskennellä, molemmat vastaavat hymyllä ja pään puistamisella. Ei voi tietää.

Kirjoittajat
Ulla Toikkanen Ja Anne Seppänen

Kuvat Juha Harju Ja Hannu Huttu

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Lääkäriliitto aloittaa yt-neuvottelut

Neuvotteluilla tavoitellaan puolen miljoonan euron säästöjä.

Ajassa
Etäkuntoutus antaa vaihtoehdon

Kelan hanke paljasti, että ­etäkuntoutus voi antaa yhtä hyvät tulokset kuin perinteinen kuntoutus.

Pääkirjoitus
Lääkäreille mahdollisuus tutkimustyöhön

Erityisen ongelmallinen vaihe tutkijan uralla on väitöskirjan jälkeinen aika, kirjoittaa Hannu Halila.

Ajassa
Eteisvärinän tunnistus kuluttajan taskuun

Kuopiolaisen Heart2Save-startupin ja Suunnon kehittämä tuote mahdollistaa muun muassa eteisvärinän tunnistamisen kotioloissa.

Kolumni
Veljen vartijana

Kollegoja hoitavat lääkärit kantavat suurta vastuuta, kirjoittaa Päivi Hietanen.

Keskustelua
Lääkkeiden saatavuushäiriöt pian paremmin näkyvillä

Tieto lääkkeiden saatavuudesta tulee vuoden vaihteessa osaksi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean lääkehakupalvelua.