1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Työnantajan yksipuolinen päätös hämmästyttää
Ajan­kohtai­sta 23/2020 vsk 75 s. 1412 - 1413

Työnantajan yksipuolinen päätös hämmästyttää

HUS:ssa muutettiin toukokuun alussa lääkäreiden kliiniset lisätyöpisteet vapaamuotoisiksi päivystyspisteiksi.

Työnantajan yksipuolinen päätös hämmästyttää Kuva 1 / 3 Kuva: HUS/Markus Sommers
     

HYKS-sairaanhoitoalueen johtaja Atte Meretoja muutti huhtikuussa lääkäreiden päivystystä tukevat lisätyöt päivystykseksi. Päätös kismittää lääkäreitä yli toimialojen.

– Kliinistä lisätyötä on tehty säännöllisen työajan ulkopuolella ja sen lisäksi. Näillä töillä yleensä puretaan jonoja, mutta työ ei ole päivystystä. Kliininen lisätyö on aina vapaaehtoisuuteen perustuvaa, sanoo Lääkäriliiton neuvottelujohtaja Laura Lindholm.

Töiden muuttuessa vapaamuotoiseksi päivystykseksi, työntekijä voidaan velvoittaa töihin. Lääkäri ei voi kieltäytyä päivystyksestä, koska se on virkavelvollisuus.

Luottamusmiesten ja rivilääkäreiden mukaan heitä ei kuultu kunnolla päätöstä tehtäessä.

– Päivystys on aina kiireellistä toimintaa, jossa potilaan henki on vaarassa. Esimerkiksi Naistenklinikalla on nyt katsottu, että vauvatarkastukset ovat päivystysluontoista työtä. Se hämmästyttää siellä, koska eihän se ole mitään päivystystyötä varsinaisessa merkityksessä.

HUS:n lääkäreiden pääluottamusmiehen Risto Avelan kriittistä kirjoitusta päätöstä kohtaan ei julkaistu HUS:n henkilöstölehdessä Husarissa. Kirjoitus julkaistaan tämän lehden Keskustelu-palstalla (s. 1422).

Tarvitaan keskusteluyhteys

Lääkäriliiton hallituksen puheenjohtajaa Tuula Rajaniemeä huolettaa, millaisia pätkäpäivystyksiä HUS:iin syntyy päätöksen myötä.

– Tuleeko työssä kiinnioloa kohtuuttoman paljon, vaikka tunteja ei tule paljonkaan? Mitä se tarkoittaa taas työssä jaksaminen kannalta, jos on kiinni töissä entistä useampana päivänä kuukaudessa?

Tavoitellut säästöt sairaanhoitopiirin kassakriisin paikkaamiseksi eivät toimella korjaannu, vaikka lisätyön teettäminen on kalliimpaa kuin päivystys.

– Lyhyen päivystyspisteen tekeminen ei liene pitkässä juoksussa taloudellisesti kannattavaa, sillä se on miehitettävä joka päivä eikä vain tarvittaessa, jatkaa Rajaniemi.

Päätöstä on perusteltu Lääkäriliiton suuntaan sillä, että samasta työstä pitäisi maksaa lääkäreille sama palkka. Taustalla on ajatus, että lisätyön tekeminen tai päivystys on aina samaa työtä. Työtä tekevät lääkärit ovat viestineet liittoon, että asia ei ole näin yksiselitteinen. Osassa lisätöistä on lääkärien kertoman mukaan kyse jononpurkuun rinnastettavasta työstä tai seuraavan päivän leikkausjärjestyksen uudelleen suunnittelusta.

– Vapaaehtoisuuteen pohjautuvaa lisätyötä ei myöskään koeta niin rasittavaksi kuin päivystystyö.

Rajaniemen mukaan nyt on luotava aito keskusteluyhteys sairaanhoitopiirin johtoon sekä toimialajohdon ja lääkäreiden välille. Muuten osa HUS:n ammattilaisista voi äänestää jaloillaan, mitä kukaan ei halua.

Kokonaisuudessa on myös huomioitava, miten päätös on linjassa uuden Lääkärisopimuksen ja työaikalain kanssa. Päätöksen peruuttaminen ei liene realistista, mutta sen soveltamisesta voi löytyä ratkaisu.

– Olisi tavoittelemisen arvoista, että kaikkia paikkoja ei muutettaisikaan päivystyspisteiksi, koska päivystystä ei voi teettää kohtuuttoman paljon. Toimialakohtaisesti pohdittaisiin mikä on järkevää. Ei-päivystystä ei pidä missään nimessä teettää päivystystyönä, Rajaniemi summaa.

Päivystyksen ja kliinisen lisätyön ero

› Päivystys on työtä, joka perustuu työnantajan määräykseen, ja on joko työpaikkapäivystystä tai vapaamuotoista päivystystä säännöllisen työaikansa ulkopuolella. Terveydenhuollon päivystys on kiireellistä hoitoa tai hoidon arviointia, jota ei voida siirtää ilman hengenvaaraa tai merkittävää terveydellistä haittaa. Kyse on säännöllisestä ylityövelvoitteesta.

› Lääkärisopimuksen 2020–2022 määräyksen mukaan lääkäriä ei saa ilman omaa suostumustaan velvoittaa päivystämään työpaikkapäivystyksenä yli 85 tuntia eikä yli viittä kertaa kuukaudessa eikä vapaamuotoisena päivystyksenä yli kuutta kertaa kuukaudessa.

› Kliinisellä lisätyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään työnantajan aloitteesta säännöllisen työajan lisäksi ja joka ei tapahdu lääkärin säännöllisenä työaikana eikä päivystysaikana. Kliininen lisätyö perustuu vapaehtoisuuteen ja työnantaja ei voi siihen määrätä.

Samasta työstä sama palkka

HYKS-sairaanhoitoalueen johtajan Atte Meretojan mukaan päätökseen vaikutti eniten se, että yhdenvertaisuus lääkäreiden kesken ei toteutunut. Tällä hetkellä HYKS:ssä on yli 200 päivystyspistettä, joista reilussa tusinassa lisätyöpisteessä maksetaan korkeampaa korvausta. Tämä ei istu Meretojan oikeustajuun.

Lue myös

– On väärin, jos jollakin erikoisalalla maksetaan kaksinkertaista korvausta joihinkin toisiin erikoisaloihin verrattuna. Varsinkin kun päivystystä vastaavat lisätyöpisteet on onnistuttu jotenkin luomaan näille erikoisaloille, mutta ei toisille.

Lopullisen päätöksen hän teki nojaten toimialajohtajien arvioihin päivystyspisteistä. Heidän kirjallisessa ilmoituksessaan todettiin, ettei toimialojen päivystystä tukevissa lisätöissä ole tehty elektiivistä jononpurkua, vaan ne ovat olleet päivystystyötä eli vuodeosastojen, valvontojen ja tehojen kiertämistä viikonloppuisin, päivystyspoliklinikalla toimimista, päivystysleikkauksia ja ensihoitoa.

Päätöksellä on pyritty varmistamaan, että työt jakautuvat lääkäreiden kesken oikeudenmukaisesti, ja niitä teetetään mahdollisimman vähän.

Lisätyöpisteiden lopettamista tai muuttamista hän ei suostu peruuttamaan, mutta uuden Lääkärisopimuksen myötä kaikkien päivystyspisteiden kokonaisarviointi tulee tehtäväksi.

– Mitä päivystykseen tulee, niin tehdään ainoastaan kokonaisia muutoksia, jotka kohtelevat kaikkia kollegoita yhdenvertaisesti, hän summaa.

Kirjoittajat
Tuomas Keränen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Koronavirus aiheutti ammattitaudin 26 työntekijälle

Lähes kaikki tapaukset ovat olleet terveydenhuollon työntekijöillä.

Ajassa
Terveyden edistämisen määrärahan haku alkoi

Tavoitteena on vähentää koronakriisin negatiivisia vaikutuksia.

Ajassa
Koronasovelluksen koekäyttö alkaa

Varsinainen käyttö alkaa syyskuussa.

Tieteessä
Oireisesta aikuisesta koronaviruksen jatkotartuntoja kouluympäristössä

THL selvitti kahdessa helsinkiläisessä koulussa todetun koronatartunnan altistukset ja jatkotartunnat.

Ajassa
Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön koronaeristyskeskus oli pakko sulkea

Koronaeristyskeskus Lesboksen saarella Kreikassa jouduttiin sulkemaan, koska paikallisviranomaiset määräsivät kaupunkisuunnitteluun liittyviä sakkoja ja uhkasivat oikeustoimilla.

Tieteessä
Uutta tietoa diabeetikon jalan ahtauttavasta valtimotaudista

Alaraajojen valtimotauti diabetesta sairastavalla aiheuttaa korkean kuolemanriskin ja valtimohaava alaraajan amputaatioriskin väitöstutkimuksen perusteella.