Lääkärihelikopterit ovat monien vaiheiden jälkeen saaneet taakseen julkisen rahoituksen. ­Mielipiteet siitä, pitäisikö helikoptereita olla vain kolme vai peräti kahdeksan, ­vaihtelevat yhä.

Pirkanmaalla aloitti syyskuussa toimintansa Suomen kuudes lääkärihelikopteri. Samalla valmistui uusi toimintamalli, jossa lentotoimintaa rahoittaa valtio ja lääketieteellistä toimintaa sairaanhoitopiirit.

Ensimmäiset lennot Pirkkalan tukikohdasta ovat takana. Vuorokaudessa tehtäviä on ollut noin kymmenen.

Tie taivaalle ei ole ollut vailla vastoinkäymisiä. Tampereella ei ollut ennestään yhdistyksen ylläpitämää lääkärihelikopteria, ja kun toiminnan siirtämistä sairaanhoitopiireille alettiin valmistella, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri oli vastahakoinen. Vuonna 2008 se arvioi, ettei toiminnalle ole lääketieteellisiä perusteita. Rahojen arveltiin olevan poissa tärkeämmästä.

Mikä muutti mielet?

- Tuohon aikaan oli vielä epäselvää, millainen rahoitusmalli helikopteritoiminnalle oli tulossa. Lisäksi epäselvyydet joidenkin toimintaa pyörittäneiden yhdistysten taloudessa olivat tuoreessa muistissa, ensihoidon vastuulääkäri Ilkka Virkkunen arvioi.

Virkkunen on itse ollut helikopterilääkärinä vuodesta 2000. Hän kiittelee uutta toimintamallia.

- Yhdistysten aikaan verrattuna nyt on helppoa, kun voimme keskittyä potilaiden hoitoon eikä aikaa mene rahan keräämiseen.

Sairaalamatka maa-ambulanssilla

Vuoden 2013 alusta ensihoito siirtyy sairaanhoitopiirien vastuulle. Lääkärihelikopterien siirto on osa uudistusta.

- Lääkärihelikopteri on Pirkanmaalla osa ensihoitokeskuksen toimintaa. Kun hälytys tulee, helikopterin kyytiin lähtee vuorossa oleva ensihoitolääkäri, Virkkunen selventää.

Lisäksi kyytiin lähtee lääkärihelikopteritoimintaan erikoistunut ensihoitaja ja lentäjä. Pirkanmaalla helikopteritoimintaan osallistuu yhteensä noin 25 henkilöä.

- Osa lääkäreistä voi päivystää useassa tukikohdassa, Virkkunen kertoo.

Lääkärihelikopterin ensisijainen tarkoitus on viedä lääkäri mahdollisimman pian potilaan luo. Potilaan kuljettaa sairaalaan usein maa-ambulanssi.

- Ensihoitotehtävät hoidetaan sillä välineellä, millä nopeammin päästään potilaan luo.

Sydänpysähdykset työllistävät

Lääkärihelikopterit ovat saaneet vuoden 2012 aikana tammi-lokakuussa noin 12 000 hälytystä. Peruselintoimintojen häiriöt, kuten sydänpysähdys, rintakipu, tajuttomuus ja hengenahdistus ovat aiheuttaneet 60 % hälytyksistä. Noin kolmannes on ollut vammoja, lähinnä liikenneonnettomuuksia.

- Loput tapaukset ovat olleet kaikkea mahdollista synnytyksistä alkaen, FinnHEMS:n Janne Virta kertoo.

FinnHEMS on yliopistosairaanhoitopiirien omistama yhtiö, joka hoitaa lääkärihelikopterien lentotoimintaa ja ylläpitää tukikohtia. Kukin yliopistosairaanhoitopiiri vastaa oman alueensa lääkäri-, lääke- ja välinekuluista.

Rovaniemellä lentoon ilman lääkäriä

Lääkärikopteriverkosto tavoittaa 70 % suomalaisista 30 minuutissa hälytyksestä. Vantaan, Turun, Kuopion, Oulun ja Tampereen tukikohdissa helikopterissa on mukana lentäjä, lääkäri ja ensihoitaja. Rovaniemellä miehistöön ei kuulu lääkäriä.

Lääkärihelikopterien rahoitus siirtyi yhdistyksiltä valtiolle ja yliopistosairaanhoitopiireille vuonna 2011. Tukikohtien paikatkin vaihtuivat hieman. Joroisten tukikohta on siirtymässä Kuopioon, Tampereella aloitti uusi tukikohta ja Lapin tukikohta siirrettiin Sodankylästä Rovaniemelle.

- Sairaanhoitopiirit ovat itse saaneet päättää, lähtevätkö mukaan toimintaan, lääkintöneuvos Timo Keistinen sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM) painottaa.

Vertailukelpoista tietoa kerätään

Helikopteripalvelulle tavoitellaan yhteistä toimintatapaa ja tasalaatuisuutta koko maassa. Yhteinen seurantajärjestelmä on jo olemassa.

- Kaikki tehtävät kirjataan operatiiviseen tietokantaan. Eri alueiden tiedot ovat ensi kertaa vertailukelpoisia. Tällaista valtakunnallista järjestelmää ei ole missään muualla Euroopassa, Janne Virta sanoo.

Virta kertoo, että FinnHEMS:n tehtäviin kuuluu myös lääkärihelikopteritoiminnan kehittäminen ja tutkimus, minkä vertailukelpoinen tieto tekee mahdolliseksi.

- Alkuvaiheessa toiminta on keskittynyt infrastruktuurin kehittämiseen, mutta tutkimusyhteistyötä esimerkiksi Norjan kanssa on jo tekeillä.

Pohjanmaalla, Kaakkois-Suomessa ja Lapissa on edelleen alueita, joihin helikopterit eivät lennä. Virta arvioi, että tasavertaisuuden nimissä Suomeen pitäisi saada vielä kaksi lääkärihelikopteria, Pohjanmaalle ja Kaakkois-Suomeen. Lähitulevaisuudessa sellaisia ei kuitenkaan ole suunnitteilla.

Kuusi helikopteria, kuusi tukikohtaa

➤ Valtio rahoittaa lentotoimintaa 22,5 miljoonalla eurolla vuodessa.

➤ Lääketieteellisen toiminnan maksavat sairaanhoitopiirit.

➤ Yhden tukikohdan kustannukset ovat sairaanhoitopiirille noin miljoona euroa vuodessa.

➤ Toiminnassa ovat mukana Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Pohjois-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirit sekä HUS.

➤ Niiden omistama yhtiö FinnHEMS hoitaa lentotoimintaa ja ylläpitää tukikohtia.

➤ Tukikohdat Turussa, Tampereella, Kuopiossa, Oulussa, Rovaniemellä ja Vantaalla.

Hyötyjä hankala mitata

Vuonna 2008 Finohta teki järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen ensihoidosta. Lääkärihelikopteritoiminnan vaikuttavuuteen ei katsauksessa saatu yksiselitteistä vastausta. Toisessa, vuonna 2010 julkaistussa kirjallisuuskatsauksessa verrattiin lääkärin tai muun henkilöstön toiminnan vaikuttavuutta ensihoidossa.

- Toimintaan vaikuttavat monet tekijät hälytyskriteereistä maantieteeseen. Kun taustakohina on voimakas, ei kaikkia potilasryhmiä koskevissa tutkimuksissa voida juuri näyttää helikopteritoiminnalle tuloksia, arvioi yleislääketieteen professori Olli-Pekka Ryynänen Itä-Suomen yliopistosta. Hän on ollut tekemässä molempia kirjallisuuskatsauksia.

Ryynänen toteaa, että sen sijaan tiettyihin potilasryhmiin, kuten monivammapotilaisiin, keskittyneissä tutkimuksissa helikopteritoiminta todetaan yleensä maa-ambulanssia paremmaksi - varsinkin, jos matkat ovat pitkät. Samoilla edellytyksillä myös kokeneen lääkärin antama ensihoito on tuloksekkaampaa kuin muun henkilöstön antama ensihoito.

- Hoidosta on hyötyä, mutta hyötyvien potilaiden määrä on pieni. Tästä syystä helikopteritoiminta vaatii riittävän väestöpohjan. Suomessa toiminnasta on päätetty poliittisin, ei lääketieteellisin perustein.

Hänen mukaansa Suomessa olisi perustellut syyt pitää yllä lääkärihelikoptereita Turussa, Helsingissä ja Tampereella. Muualla toiminnan vaikuttavuus voidaan olettaa marginaaliseksi.

- Lisäksi tarvitaan toki keinot tunturi- ja saaristopelastukseen.

Lisää kansalaisten luottamusta

Finohtan katsauksessa todetaan toisaalta, että ensihoidolla on muitakin päämääriä kuin vaikuttavuus. Lääkärihelikopteritoiminnan arvioidaan lisäävän kansalaisten luottamusta terveydenhuoltoon. Lisäksi katsauksen mukaan käytännön kokemukset osoittavat, että ensihoidon taso on lääkärihelikopterien myötä parantunut.

Sosiaalipoliittinen ministerityöryhmä linjasi vuonna 2009, että lääkärihelikopteritoiminta pitää saada julkisesti rahoitettavaksi toiminnaksi.

- Toiminnalla on Suomessa pitkät perinteet. Kopterit haluttiin pysyvämmän ja vakaamman rahoituksen piiriin. Toimintaa pidetään tärkeänä, ja se on haluttu turvata tekemättä suuria tai nopeita muutoksia, perustelee lääkintöneuvos Timo Keistinen STM:stä.

FinnHEMS:n lääketieteellisen asiantuntijan Janne Virran mukaan muualla Euroopassa ei puhuta tällä hetkellä niinkään siitä, mitä lääkärihelikopteritoiminta maksaa, vaan siitä, miten paljon kuluja voidaan välttää.

- Jos lääkärihelikopterin ansiosta muutamakin ihminen vuodessa välttyy pysyvältä vammautumiselta tai ennenaikaiselta kuolemalta, toiminnan voidaan ajatella olevan taloudellisestikin järkevää, Virta sanoo.