Lehti 30: Ajan­kohtai­sta 30/1998 vsk 53 s. 3406

Työterveysalan yhteiskokous Helsingissä

Kansainvälinen työterveysjärjestö ICOH järjesti yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa viisipäiväisen yhteiskokouksen PREMUS-ISEOH '98:n Helsingissä. Kokous koostui työhön liittyvien tuki- ja liikuntaelinsairauksien tutkimusta ja ehkäisyä sekä työterveysepidemiologiaa käsittelevistä osista. Kokouksessa esiteltiin tutkimustuloksia mm. työhön liittyvien tuki- ja liikuntaelinsairauksien syistä ja syntymekanismeista sekä syöpäsairauksien, hengityselinsairauksien, lisääntymisterveyden ja työtapaturmien työperäisistä riskitekijöistä.

Professori Åsa Kilbom Ruotsista puhui standardien ja ohjeiden asettamisen vaikeudesta tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyssä. Työn fyysinen kuormittavuus on yksilöllistä ja tuki- ja liikuntaelinoireet ovat monen osatekijän lopputulos. Esimerkiksi niska-hartiasairauksien riskitekijöihin luetaan voimantuotto, työliikkeiden toistuvuus, asentotekijät, altistuksen kesto ja psykososiaaliset tekijät. Standardien asettaminen on vaikeaa, kun edes kaikkien riskitekijöiden määrittelystä ja mittaamisesta ei ole yksimielisyyttä. Kuitenkin sekä päättäjät että työsuojelualan henkilöt odottavat niitä kärsimättöminä työnsä tueksi.

Yhdysvaltalainen Bradely Evanoff raportoi onnistuneesta sairaala-apulaisten työergonomian interventiotutkimuksesta. Tutkimus toteutettiin osallistuvan ergonomian periaatteella. Tutkijat osallistuivat varsinaiseen potilastyöhön ja laativat yhdessä työntekijöiden kanssa potilasnosto-oppaan, joka otettiin kaikkien uusien työntekijöiden perehdytyskoulutukseen. Potilasnostoista johtuvat selkävammat vähenivät 40 % ja sairauslomaa aiheuttaneet vammat ja sairaudet 60 %. Kyselyssä työntekijät ilmoittivat vähemmän selän oireita ja henkisiä rasitustekijöitä työssä ja kokivat oman työviihtyvyytensä lisääntyneen.

Lue myös

Apulaisosastonjohtaja Kari Kurppa Työterveyslaitoksesta on tutkinut työperäisiä hengityselinsairauksia. Työperäisen astman riski on suurin ammateissa, joissa joudutaan tekemisiin pölyjen tai eläinhilseen kanssa. Leipureilla ja maatalousalalla toimivilla on suurimmat ammattiastman ilmaantuvuusluvut. Teollisuudessa on käytössä yli 200 kemikaalia, jotka voivat aiheuttaa ammattiastman. Astma on pysyvä vaurio, vaikka työntekijä siirrettäisiin pölyttömään työympäristöön. Jos ongelma havaitaan ajoissa, voidaan astman oireet saada pysymään kurissa. Suomessa noin 4 % aikuisväestöstä sairastaa hengityselinsairauksia ja lisäksi 10 %:lla on ajoittaisia ongelmia. 150 000 suomalaista saa pysyvästi Kelan korvaamaa astmalääkitystä.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030