EK:n ylilääkäri Jan Schugk hahmottelee ­tulevaisuutta, jossa työterveyshuolto sitoutuu ­tekemään tulosta. Palveluita ostava yritys puolestaan sitoutuisi maksamaan lääkärille bonusta.

Työterveyshuollon vaikuttavuutta on vaikea mitata, sillä tuloksiin vaikuttaa koko toimintaympäristö, työntekijän elämäntilanteesta yleiseen taloustilanteeseen.

- Vaikuttavuudesta on näyttöä, mutta usein se on peräisin kehityshankkeista tai hyvin valvotuista olosuhteista. Tavanomaisissa työpaikkojen olosuhteissa vaikuttavuus ei aina ole niin hyvä, ylilääkäri Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitosta (EK) sanoo.

Työterveyshuollon toiminta on nurinkurista: laki edellyttää työnantajalta vain ennaltaehkäisyä, mutta suurin osa toiminnasta on terveystarkastuksia ja sairaanhoitokäyntejä. Vastaanottokäynti hyödyttää yksilöä, mutta hyöty ei yleensä ulotu koko työpaikan tasolle.

Toiminta-alueen johtaja Guy Ahonen Työterveyslaitoksesta näkee, että palveluntuottajia kiinnostaakin ennaltaehkäisyä enemmän helpompi ja yksinkertaisempi sairasvastaanoton pitäminen.

- Ennaltaehkäisevällä puolella heidän kiinnostuksensa näyttää olevan aika laimeaa. Ostaja puolestaan olisi kiinnostunut nimenomaan sairauksien ja työkyvyttömyyden ennaltaehkäisystä.

Tätä väitettä Diacor terveyspalvelut Oy:n johtajalääkäri Anja Hallberg ei purematta niele. Hänen mukaan ainakin Diacorissa ennaltaehkäisevän työn osuus kasvaa koko ajan.

Yritysten kiinnostus ennaltaehkäisevää työtä kohtaan on työterveystalojen mukaan lisääntymässä, sillä sairauslomapäivistä ja ennenaikaisista eläkkeistä koituvia kuluja halutaan vähentää.

Kehitysjohtaja Kari-Pekka Martimo lääkärikeskus Mehiläisestä kertoo, että isot yritykset ovat hanakampia esittämään työterveyshuollolle tavoitteita ennaltaehkäisevään työhön.

- Se on hyvä, sillä sairaanhoito ei ole ratkaisu näihin kysymyksiin. On mietittävä, mitkä ovat työkyvyttömyyden taustalla olevat, yleensä ei-lääketieteelliset syyt, Martimo sanoo.

Helppo tie tutkimuksiin?

Moni työnantaja katsoo hyötyvänsä myös sairasvastaanotosta.

- Työnantaja laskee, että jos sairaudet tulevat hyvin ja nopeasti hoidetuiksi, raha tulee takaisin säästyneinä sairauspoissaolokuluina, sanoo Hallberg.

Myös työterveyshuollon ylilääkäri Tanja Vuorela Terveystalosta näkee sairasvastaanotossa etuja.

- Perinteisellä sairaanhoidolla on osuutensa siinä, että ihmiset kokevat sairastuessaan olevansa turvallisissa käsissä. Se ei silti ole olennaisinta, vaan sitä on ennaltaehkäisevä työ ja työkykyriskissä olevien henkilöiden tunnistaminen, sanoo Vuorela.

Työterveyshuollosta keskusteltaessa nousee usein esiin ajatus, että työterveyshuollon asiakkaat pääsevät helpommin tutkimuksiin kuin julkisen terveydenhuollon asiakkaat.

- Tästä ei ole selkeää tutkimuksellista näyttöä, mutta voi miettiä, miten korkea on lääkärin halukkuus vastustaa toivetta, kun kaksi osapuolta käyttää kolmannen rahoja, Schugk pohtii.

Hän myöntää, ettei työterveyslääkärin asema ole helppo.

Diacorin Hallberg uskoo, että perusteltu tutkimustoive kenties toteutuu helpommin työterveyshuollossa.

- Toiminnan peruslähtökohtana ei ole rahansäästö, vaan yrityksen rahan käyttö viisaasti ja vaikuttavasti. Tutkimuksia ohjaavat lääketieteelliset indikaatiot: ei ali- eikä ylitutkinta, vaan niiden tutkimusten tekeminen, joita lääkäri katsoo tarvitsevansa.

Mitä palvelu maksaa?

Yritysten kannattaa käydä perusteellinen keskustelu työterveyspalvelujen tuottajan kanssa jo hankintavaiheessa, kehottaa Schugk.

- Jos pohdinta ja räätälöinti tässä vaiheessa jää vähäiseksi, niin kulut toteutuvat, mutta välttämättä hyödyt eivät toteudu. Suuri panostus työterveyshuoltoon ei automaattisesti tarkoita, että sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys olisivat kurissa ja työhyvinvointi hyvällä tasolla, Schugk sanoo.

Työterveyspalvelujen tuottajien vertailu on työnantajalle hankalaa. Listahintojen perusteella on vaikea sanoa, mitä työterveyspalvelut todella maksavat.

- Vertailu on vaikeaa, koska kaikki esittävät samanlaisia hinnoittelulistoja, jossa palvelut ovat samanhintaisia. Olin itse edellisessä työpaikassa muutamia vuosia sitten kilpailuttamassa työterveyspalveluja. Kävimme läpi kaikki suuret palveluntuottajat, ja niiden palvelunkuvaukset olivat hyvin ympäripyöreitä, sanoo Guy Ahonen.

- Vaikka hinnasto on näennäisesti halpa, kokonaishinta ei välttämättä ole, mutta asiakas näkee sen vasta sitten, kun palvelua todella käyttää, Schugk sanoo.

Erot siinä, kuinka paljon yrityksen työterveyshuolto maksaa, voivat olla muutamista satasista aina tuhanteen euroon työntekijää kohden vuodessa. Aina käytetty rahamäärä ei korreloi henkilöstön terveydentilaan tai työn altisteisuuteen ja kuormittavuuteen.

Tarjolla on erilaisia konsepteja ja toimintamalleja, joista valitessaan yritys joutuu pohtimaan, miten ne toimivat käytännössä.

- Myös talous vaikuttaa: riittääkö kantti ottaa sellainen palveluntuottaja, jonka hinnasto ei ole halvin? Pidän todennäköisenä, että hinta ohjaa liikaa päätöksentekoa, Schugk sanoo.

Mitä palveluilta halutaan?

Diacorin Hallberg muistuttaa, että tärkeintä on miettiä, mihin tarpeeseen palveluja halutaan ja mitä niillä tavoitellaan. Palveluntuottaja voi sairauspoissaoloista kertovien tunnuslukujen perusteella arvioida yhdessä työnantajan kanssa, millaisia tuloksia tietynsuuruisella satsauksella on realistista odottaa.

Jos poissaolojen syynä on jonottaminen julkisen puolen erikoislääkärille, työnantajan panostus erikoislääkäripalveluihin voi nopeastikin tulla kannattavaksi.

- Tarvitaan työterveyshuollon asiantuntemusta tunnistamaan, mitkä asiat vaikuttavat normaaleilta ja mihin seikkoihin pitäisi löytää ratkaisuja, Hallberg toteaa.

Johtaja on ehkä tyytyväinen, vaikka yrityksessä on paljon sairauspoissaoloja ja henkilöstötyytyväisyys on heikko. Jossain toisessa yrityksessä taas voi olla hyvät tunnusluvut, mutta johtaja ajattelee, että niitä voisi vielä parantaa.

- Yritysten edustajat ovat hyvin kiinnostuneita kuulemaan, millainen heidän tilanteensa on verrattuna muihin, Hallberg kertoo.

Työterveyshuollon haasteena on riittävä realistisuus palveluiden myyntivaiheessa, näkee Kari-Pekka Martimo.

- Pitäisi tuoda esille, että työterveyshuolto saa harvoin yksin muutosta aikaan. Muutoksen aikaansaaminen edellyttää että työpaikalla sitoudutaan yhteistyöhön. Myös palvelujen ostajan pitää ottaa vastuuta, Martimo muistuttaa.

Jos työterveyshuollon aikaansaamaan tulokseen ei olla tyytyväisiä, yritysjohdon kannattaa miettiä, onko sen toiminnasta oltu riittävän kiinnostuneita.

Bonuksilla kohti tulosta?

Jan Schugk hahmottelee työterveyshuollolle tulevaisuutta, jossa hinnoittelu olisi sidottu tulokseen.

- Yksittäinen lääkäri ei saisi palkkaa siitä, että mahdollisimman nopeasti ja ahkerasti ottaa vastaan ihmisiä, vaan siitä, että tekee hyvää työtä ja ehkäisee työkyvyttömyyttä. Jos esimerkiksi hänen hoidossaan olevien ihmisten verenpaineet olisivat hyvällä tasolla tai selkäkipupotilaat palaisivat nopeasti työkykyisiksi, niin se näkyisi myös palkkapussissa.

Tämä tarkoittaisi riskinottoa puolin ja toisin: palveluntuottaja sitoutuisi tekemään tulosta ja yritys sitoutuisi maksamaan hyvästä tuloksesta bonusta.

Anja Hallberg on työskennellyt työterveyslääkärinä 1980-luvun lopulta asti. Hänen mukaansa työterveyshuoltoon suunnatut yhteiskunnalliset vaatimukset ovat nyt kovemmat kuin koskaan. Työterveyshuollolta odotetaan paljon apua työurien pidentämiseen ja eläkeiän nostamiseen.

- Meidän on tärkeää saada lunastettua lupaus olla työikäisten työ- ja toimintakyvyn sekä terveyden edistäjiä. Yksin emme siihen pysty, vaan yhteistyö ratkaisee.

Tanja Vuorela haluaa suunnitteluun mukaan työnantajan, työntekijät, luottamusmiehet ja työsuojeluorganisaation.

- Kun jokainen kantaa kortensa kekoon, tavoitteet määritellään ja suunnitelmat tehdään yhdessä, niin saadaan myös tuloksia, Vuorela summaa.

Verojulkisuus ei vaikuttanut

➤ Verosuunnitteluun liittynyt epämieluinen julkisuus ei ole vienyt työterveyspalveluita tarjoavilta yrityksiltä lääkäreitä tai asiakkaita, kertovat Mehiläisen ja Terveystalon edustajat. Niiden mukaan asiakkaita riittää edelleen, ja jos joku yritysasiakas on muualle lähtenyt, niin se on etukäteen tiedossa olleiden kilpailutusten seurausta.

➤ Myöskään lääkäritilanne ei yhtiöiden mukaan ole muuttunut.