Yli 70-vuotiaan potilaan levotyroksiiniannostusta voi olla syytä tarkistaa alaspäin.

Yli 70-vuotiaan potilaan levotyroksiiniannostusta voi olla syytä tarkistaa alaspäin.

BMJ:ssä julkaistussa tutkimuksessa levotyroksiinia käyttävillä vanhuksilla esiintyi enemmän luunmurtumia kuin niillä, joiden lääkitys oli lopetettu yli puoli vuotta sitten. Myös suuri annostus lisäsi murtumariskiä.

Kanadalaistutkimuksessa oli mukana yli 200 000 levotryroksiinia käyttävää tai aiemmin käyttänyttä yli 70-vuotiasta. Joka kymmenes potilas sai vähintään yhden murtuman lähes neljä vuotta kestäneen seurannan aikana.

Valtaosa (92,3 %) murtuman saaneista käytti parhaillaan levotyroksiinia. Heistä yhteensä 85 %:n päiväannos oli keskisuuri (0.044–0.093 mg) tai suuri (>0.093 mg).

Suurempi annostus kasvatti murtumariskiä kaksin- tai kolminkertaiseksi, vaikka suurempia annoksia käyttävillä vanhuksilla oli vähemmän muita luunmurtumien riskitekijöitä, kuten aiempia murtumia.

Kilpirauhashormonin erittymisen väheneminen on vanhuksilla yleistä. Koska myös hormonien hajoaminen hidastuu vanhuksen elimistössä, tyroksiinin tarve pienenee iän myötä. Liiallinen tyroksiini vähentää luiden tiheyttä ja voi myös aiheuttaa rytmihäiriöitä ja lihasten heikkoutta.

Tutkimuksen mukaan vanhusten tyroksiinilääkitys on usein liian voimakasta. Tutkijat suosittelevat sopivan annostuksen huolellista säätämistä yli 70-vuotiaiden kohdalla.

Tiina Lautala
Kuva: Panthermedia