Influenssa A(H5N1) eli lintuinfluenssa katosi otsikoista jo ennen sikainfluenssaa, mutta maailmasta tauti ole hävinnyt. WHO:lle on tänä vuonna raportoitu 49 tapausta, joista enin osa Egyptissä.

Influenssa A(H5N1) eli lintuinfluenssa katosi otsikoista jo ennen sikainfluenssaa, mutta maailmasta tauti ole hävinnyt. WHO:lle on tänä vuonna raportoitu 49 tapausta, joista valtaosa Egyptissä. H5N1-virus on tarttunut sairastuneiden lintujen käsittelystä, mutta ihmisten välillä se ei ole vielä lisääntynyt. Syynä ovat muun muassa lämpötilaerot.

- H5N1 ei ole oppinut lisääntymään viileämmässä lämpötilassa, mikä tarvitaan tartunnassa ihmisestä toiseen. Linnun lämpötila on 41 °, ihmisen ylähengitysteiden 33 °. Viruksen olisi opittava myös käyttämään eri reseptoria, zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta kertoo.

Vapalahti kertoo, ettei H5N1 ei ole kuitenkaan kadonnut mihinkään. Sorsalinnut ja lokit ovat sen ja yli sadan muun influenssatyypin varastoja.

- On mahdollista, että H5N1 voisi sekoittua muihin influenssakantoihin kuten pandeemiseen tai "vanhaan" kausi-influenssaan. Lintuinfluenssalla on ollut jo mahdollisuus tarttua ihmisestä toiseen, mutta virus ei näytä kovin helposti muuntuvan.

Myös toinen isoja otsikoita nostattanut tauti, SARS (Severe acute respiratory syndrome), voisi aiheuttaa uusia epidemioita.

- Periaatteessa taudin aiheuttanut koronavirus voisi tehdä saman kuvion uudestaan eli siirtyä alkuperäeläimestä eli ilmeisesti lepakosta väli-isännän kautta ihmiseen. SARS olisi vuonna 2003 saattanut levitä suuremmaksi epidemiaksi ilman karanteenitoimia. SARSin itämisaika on pidempi ja tarttuvuus heikompi kuin influenssan, joten sen leviämistä voidaan paremmin torjua.

Sika on sopiva influenssasekoitin

Hengitystietartunta on virukselle tehokkain keino levitä, mutta zoonoottista alkuperää oleva pandemia ei aina ole hengitystiesairaus.

- Ihminen voi esimerkiksi saada lintuinfluenssaviruksen silmän sidekalvon kautta. Zoonoottista alkuperää olevan viruksen leviämismahdollisuuksiahan on monia, kuten hyttysenpisto.

Sitä, mikä eläin voidaan liittää seuraavan influenssaepidemian eteen, on vaikea ennustaa, Vapalahti sanoo.

- Influenssa on arvaamaton, sikainfluenssakin tuli niin sanotusti puun takaa. Influenssapandemia nähdään 10-40 vuoden välein, mutta missä tapahtuu seuraava muunnos, on vaikea arvioida. Sialla on sekä lintujen että ihmisten influenssareseptoreita, joten se on ollut sopiva välittäjä ja "tehosekoitin". Kaikki nisäkkäisiin siirtyneet virukset ovat olleet kotoisin vesilinnuista.

Jaana Ahlblad
kuva Pixmac