Kuinka laajaa hoitoa ulkomailla asuvalle potilaalle tulee antaa ja millaisia maksuja 
häneltä tulee periä? Tähän vastaa Kelan verkkosivuilla pian julkaistava päivitetty opas.

Kuinka laajaa hoitoa ulkomailla asuvalle potilaalle tulee antaa? Mitkä ovat poti­laiden oikeudet ja millaisia maksuja 
heiltä tulee hoidosta periä? Muun 
muassa näihin vastaa Ulkomaalaisen sairaanhoito Suomessa -opas, josta on juuri ilmestynyt päivitetty versio.

Oppaaseen on koottu kattavasti ohjeet niitä tilanteita varten, joissa ulkomailla asuvaa henkilöä hoidetaan Suomessa. Lisäksi Suomesta toiseen maahan hoitoon hakeutumisen peri­aatteet on selitetty.

– Myös muualla EU:n alueella asuva suomalainen kuuluu oppaassa valotet­tujen säädösten piiriin, Lääkäriliiton terveyspoliittinen asiantuntija Mervi Kattelus muistuttaa.

Oppaan avaamat säädökset koskevat EU- ja ETA-maita, Sveitsiä sekä niitä maita, joiden kanssa Suomella on sopimus. Näistä maista tulevia kohdellaan pääosin samoin kuin kotikuntalaisia. Muissa maissa asuvilla henkilöillä on oikeus saada Suomen julkisessa terveydenhuollossa vain kiireellistä sairaan­hoitoa. Hoidon kulut peritään todellisten kustannusten mukaan.

Kun potilasdirektiivistä saadaan kuluvan vuoden aikana kansallinen lainsäädäntö, opas päivitetään. Tuolloin tiedetään tarkemmin, miten toimia, kun henkilö hakeutuu hoitoon muualle Eurooppaan.

Opas julkaistaan verkkoversiona lähiaikoina ­osoitteessa www.kela.fi/julkaisut 
> Esitteet > Muut esitteet.

Mervi Kattelus vinkkaa, että dokumentin lopussa olevat taulukot voisi tulostaa potilastoimiston seinälle ja lääkärin huoneentauluksi.

– Ne ovat nopeita työvälineitä kertomaan kustakin maasta tulevan oikeuksista ja vaadittavista asiakirjoista.

Ulkomaalaisen sairaanhoito Suomessa -oppaan edellinen versio on vuodelta 
1998.