Tampereen yliopiston lääketieteen yksikkö on ainoa taho Suomessa, joka järjestää EU:n ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevien lääkärien laillistamiskokeita.

- Yliopisto tekee laillistamista edellyttävät kuulustelut nykyisin tappiolla, kertoo yleislääketieteen professori Elise Kosunen Tampereen yliopistosta.

Kuulustelujärjestelmä rahoitetaan ainoastaan tenttimaksuilla. Kuulustelujen määrät ovat vähentyneet muun muassa Viron liityttyä EU:hun sekä kuulustelukertojen rajoittamisen vuoksi. Nykyisin valtaosa kuulusteltavista tulee Venäjältä.

Kuulustelujärjestelmän viimeiseen vaiheeseen eli näyttökokeeseen on noin vuoden jono.

- Haemme juuri kliinisen yleislääketieteen asiantuntijaa vastaamaan kuulustelujärjestelmästä, Kosunen mainitsee.

Koulutus- ja kuulustelujärjestelmä ei tunnu kuuluvan oikein minkään viranomaistahon vastuulle.

- Suomeen tarvittaisiin erillinen yksikkö, joka koordinoisi ulkomailta tulevien lääkärien ammatillisen kielenopetuksen ja testauksen sekä ammatillisen täydennyskoulutuksen ja kuulustelujärjestelmän kokonaisuuden, painottaa Elise Kosunen.

Pelkkä tentti ei opeta

Helmikuun alussa opetus- ja peruspalveluministereille jätettiin työryhmän ehdotus ulkomaalaisten lääkärien koulutuksesta ja ammattipätevyydestä. Työryhmän mielestä kuulusteluun valmentautumiseen ja ammatillisen osaamisen kehittämiseen tulisi olla saatavilla valtakunnallisesti riittävän yhtenäistä koulutusta. Erityisesti kielitaito on keskeinen osa ammatillista osaamista täydentävää koulutusta.

Terveydenhuollon laillistettavien ammattihenkilöiden kielitaitovaatimusta esitetään nostettavaksi yleisten kielitutkintojen tasolle 4. Työryhmän mielestä lääkäreiltä ja sairaanhoitajilta tällä hetkellä vaadittu kielitaitotaso 3 ei ole riittävä. Kielitaitovaatimus halutaan myös EU-alueen sisältä tuleville lääkäreille.

- Kielitaitovaatimusten korostaminen on perusteltua, mutta samalla tulee tarjota valmentautumista kokeisiin. Pelkkä tenteissä käyminen ei opeta, toteaa liiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila.

Lääkäriliiton mukaan mahdollisuuksia kokeisiin osallistumiseen tulee turvata nykyistä paremmin.

- Suomessa jo olevaa EU:n ja Eta-alueen ulkopuolelta muuttanutta lääkärityövoimaa kannattaa hyödyntää terveydenhuollossa. Lääkärien itsensä kannalta on tärkeää, että he pääsevät koulutuksen turvin pätevöitymään laillistusta edellyttäviin tentteihin, Halila sanoo.