Unettomuus on yhteydessä harmaan aineen vähenemiseen

Kroonisesti unettoman aivoissa on vähemmän harmaata ainetta kuin hyvin nukkuvan, osoittaa Biological Psychiatry -lehdessä julkaistu tutkimus.

Unettomuus on yhteydessä harmaan aineen vähenemiseen Kuva 1 / 1

Aivojen harmaan aineen väheneminen on yhteydessä useisiin psykiatrisiin häiriöihin sekä stressiin. Ensimmäistä kertaa sen on todettu olevan yhteydessä myös krooniseen unettomuuteen.

Tutkimukseen osallistui 24 unettomuudesta keskimäärin 17 vuotta kärsinyttä 52–74-vuotiasta henkilöä, joilla ei ollut unettomuuden lisäksi muita psykiatrisia, metabolisia tai uneen liittyviä ongelmia. Vertailuryhmään kuului 13 hyväunista, 50–76-vuotiasta henkilöä. Ryhmien välillä ei ollut eroa kognitiivisissa kyvyissä, älykkyydessä tai elämänlaadun mittareissa.

Unettomuudesta kärsivien vasemmanpuoleisessa orbitaalisessa otsalohkossa sekä molemminpuolisissa precuneuksissa havaittiin olevan vertailuryhmää vähemmän harmaata ainetta. Otsalohkon harmaan aineen vähyys oli erityisen voimakkaasti yhteydessä vaikeaan unettomuuteen.

Unenpuutteen tiedetään haittaavan otsalohkon ohjaamia toimintoja, kuten päätöstentekoa. Precuneusten toiminta on oleellista nukahtamisen kannalta välttämättömässä levolliseen tilaan siirtymisessä.

Epäselvää on, johtuuko unettomuus harmaan aineen puutteesta vai päin vastoin. Tutkimuksen tulokset kuitenkin tukevat ensin mainittua, sillä harmaan aineen puutoksen laajuus ei riippunut unettomuuden kestosta.

Aivojen harmaata ainetta voivat vähentää päihteiden käyttö, traumaattiset lapsuusajan kokemukset, lihavuus sekä tyypin 1 diabetes. Harmaan aineen väheneminen liittyy myös esimerkiksi masennukseen, skitsofreniaan ja Alzheimerin tautiin.

Tiina Lautala

Kuva Pixmac

Uusimmat

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Kolumni
Puhu suomea!

– Sivistys piilee jossain muualla kuin lääkärilatinan katveessa, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Kohututkijaa voi odottaa kuolemantuomio

Ihmisalkion geenien muuntelijaa syytetään lahjonnasta ja tiedemaailman sääntöjen rikkomisesta.

Kolumni
Puhu suomea!

– Sivistys piilee jossain muualla kuin lääkärilatinan katveessa, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Taas uusi tuhkarokkotapaus Suomessa

Jatkotartunnat ovat hyvin epätodennäköisiä.

Ajassa
Lobbaa meitä, lääkäri

Neljä kunnallispoliitikkoa kertoo, miksi he toivovat lääkäreiltä nykyistä enemmän yhteydenottoja. Yksi heistä on Nelli Nurminen.

Tieteessä
Vanhemman psyykeongelma altistaa kiintymyssuhdehäiriölle

Erityisesti alkoholi- ja huumeriippuvuus sekä äidin masennus ovat yhteydessä lapsen häiriöön.

Tieteessä
Paluu psykiatriseen sairaalahoitoon vaihtelee alueittain

Kymenlaaksossa palasi vuoden kuluessa 28 prosenttia, Länsi-Pohjassa 53 prosenttia.

Liitossa
Johanna Suur-Uski teki voittajaposterin

Johanna Suur-Uski on selvittänyt rintasyöpään liittyvien sairauspoissaolojen sosioekonomisia eroja.