Lääkärit eivät hakeudu riittävästi työterveyshuollon palveluiden äärelle, vaan turvautuvat joko itsehoitoon tai kollegojen epäviralliseen konsultoi­miseen, selviää työhyvinvointiraportista.

Lääkärit eivät hakeudu riittävästi työterveyshuollon palveluiden äärelle, vaan turvautuvat joko itsehoitoon tai kollegojen epäviralliseen konsultoi­miseen. Työterveyshuollon merkityksestä tuleekin aktiivisesti muistuttaa, painotetaan lääkäreiden työhyvin­vointia kartoittaneen työryhmän loppuraportissa.

Yksi tapa olisi työterveyslääkärin käytännön jalkautuminen työpaikoille. Lisäksi lääkäreille järjestettävistä TYK- ja Aslak-kursseista tulisi ­tiedottaa näkyvästi.

Vuonna 2010 tehdyn Lääkärien työolot ja terveys -tutkimuksen ­mukaan edellisen kolmen vuoden aikana työterveyshuollon sairaus­vastaanotolla oli käynyt 33 % ja terveystarkastuksessa 45 % vastanneista lääkäreistä.

Työterveyshuoltoa käyttämättömistä yli puolet ei ollut käynyt työterveyshuollon vastaanotolla siksi, ettei ollut kokenut siihen tarvetta. Kolmannes oli hakenut terveyspalveluita muualta.

Raportissa muistutetaan, että jokaisen sairastuneen lääkärin pitäisi olla lääkärin hoidossa. ­Toisinaan lääkärit ylläpitävät myös vääränlaista jaksamisen kulttuuria, mikä heijastuu työhyvinvoinnin ­ongelmina. Lääkärin tulisikin ­ymmärtää pitää itsestään yhtä hyvää huolta kuin potilaistaan.

Lääkäriliiton asettama työryhmä painottaa, että jokaisella lääkärillä on oikeus kehittämis­keskusteluun kerran vuodessa. ­Jokaisella potilastyötä tekevällä lääkärillä tulisi olla oikeus myös säännölliseen työnohjaukseen, koska he tekevät työtä persoonallaan. Myös esimiehillä on oikeus työhyvinvointiin.

Jaana Ahlblad
Kuva: Panthermedia