Uremian aktiivihoitojen vähyys ihmetyttää
Uremian aktiivihoitoja eli lähinnä dialyysihoitoja aloitetaan iäkkäille potilaille Suomessa vähän. Nyt aiotaan tutkia, miksi.
Suomessa aloitetaan uusia uremian aktiivihoitoja iäkkäille huomattavasti harvemmin kuin muualla Euroopassa. Syytä tähän ei tiedetä.
Uusien potilaiden ilmaantuvuus yli 75-vuotiaiden ikäluokassa on Suomessa 200 tapausta miljoonaa asukasta kohden. Muissa Pohjoismaissa ilmaantuvuus on noin 400 ja joissakin Euroopan maissa jopa 800 tapausta miljoonaa asukasta kohden.
Tiedot perustuvat munuaistautirekisterin vuosiraporttiin 2014.
Uremian aktiivihoidolla tarkoitetaan dialyysihoitoa tai munuaisen siirtoa. Lähes aina uusille uremiapotilaille aloitetaan ensin dialyysihoito.
Kehitysmaissa tai esimerkiksi Venäjällä dialyysihoitoja aloitetaan vielä harvemmin kuin Suomessa, mutta kysymys on siitä, ettei hoitoon ole mahdollisuutta. Suomessa syytä etsitään muualta.
– Olemme miettineet paljon, mistä tämä voisi johtua. Me nefrologit uskomme, että tarjoamme kyllä dialyysihoitoa kaikille, jotka siitä hyötyvät, pohtii munuaistautirekisterin vastaava lääkäri, nefrologi Patrik Finne.
Hän arvioi osasyyksi Suomen poikkeavaan tilanteeseen sitä, että täällä munuaisten vajaatoiminnan hoito on laadukasta eikä dialyysihoitoa tarvita, ennen kuin potilas kuolee muusta syystä. Mahdollisesti verenpainetta ja diabetesta hoidetaan Suomessa niin hyvin, ettei munuaisen vajaatoimintaa ilmaannu.
Hoitolinjoissa ehkä eroja
Finne arvioi, että yksi tilastossa näkyvä seikka voi olla dialyysihoidon aloittaminen myöhemmin kuin muualla, vasta sitten kun sitä todella tarvitaan.
– Vanhimmassa ikäryhmässä se tarkoittaa, että kun kuolleisuus on korkean iän vuoksi suurta, osa potilaista ehtii kuolla muun syyn vuoksi.
Suomessa päädytään ehkä useammin konservatiiviselle hoitolinjalle. On tutkimuksia, joiden mukaan iäkkäiden potilaiden ennuste on lähes yhtä hyvä ilman dialyysihoitoa ja elämänlaatu jopa parempi.
– Nefrologina haluan uskoa näihin selityksiin, mutta myös muut mahdolliset selitykset täytyy pitää mielessä. Voi olla niinkin, että kuolleisuus muihin sairauksiin on Suomessa suurempi kuin muualla, eivätkä potilaat siksi etene dialyysihoitoon.
Suomi on erottunut tilastoissa jo useana vuonna, ja nyt asiaa aiotaan tutkia. Aiheesta on käynnistymässä suomalaisten vetämä kansainvälinen rekisteritietoihin pohjautuva tutkimusprojekti, jossa selvitetään, miten suomalaiset yli 75-vuotiaat dialyysipotilaat ja heidän ennusteensa eroavat muiden maiden potilaista.
