Hallitus haluaa 19 sote-aluetta, Lääkäriliitto viisi. THL on liiton linjoilla.

Tulevan hallituksen sote-ratkaisu perustuu korkeintaan 19 itsehallintoalueeseen, jotka toimivat palvelujen pääasiallisina tuottajina.

- Sote-alueiden määrä on liian suuri. Palvelujen tuottaminen ja järjestäminen tulisi erottaa toisistaan, jotta terveydenhuoltojärjestelmää voidaan kehittää entistä kustannustehokkaammaksi, huomauttaa Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen.

Lääkäriliiton mukaan nykyisten terveyskeskusten ja sairaaloiden on annettava jatkaa tuottajina. Niitä ei tule integroida uusiin sote-organisaatioihin.

THL:stä paras vaihtoehto olisi neljästä viiteen sote-aluetta. Pääjohtaja Juhani Eskolan mukaan määrästä päätettäessä on otettava huomioon sote-alueiden taloudellinen kantokyky ja järjestämisosaaminen.

STM:n kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee toteaa, että sote-alueiden määrä ja rahoitusmalli tarkentuvat, kun suunnitelmia sovitetaan yhteen valtion aluehallinnon ratkaisun ja maakuntien tehtävien kanssa.

"Muutos on suuri"

Kuopion palvelualuejohtaja Markku Tervahauta pitää sote-linjauksia odotettua konkreettisempina, rohkeampina ja kunnianhimoisempina. Itsehallintoalueille ja niiden päättäjille näyttää tulevan aika paljon päätösvaltaa.

- Muutos on suuri. Mielenkiintoista on, miten ja millä aikataululla sote-suunnitelmat saadaan kirjoitettua lakiluonnokseksi ja uuden eduskunnan käsittelyyn.

Tervahaudasta sote-alueita on paljon. Nähtäväksi jää, miten niitä saadaan supistettua.

Vastedes myös nähdään, syntyykö kuntien ja sairaanhoitopiirien nykyisiä sote-palveluja yhdistämällä esimerkiksi vapaaehtoisia tuotantoyhtymiä tai -yhtiöitä.

Maakunnallisen tuotantovastuualueen aiempi valmistelu Pohjois-Savossa tähtäsi entisen sote-mallin mukaisen tuotantovastuukuntayhtymän perustamiseen.

- Olemme odottaneet hallitusohjelmaa, jotta tavoitetta voidaan tarkistaa. Loppuraportit ovat valmiit toukokuun loppuun mennessä, ja hankkeen ohjausryhmä linjannee jatkon kesäkuussa.

Rahoitus uudistuu vaiheittain

Sote-alueiden rahoitus järjestetään ensi vaiheessa kunnallisveroilla ja valtion rahoituksella, tai toisella niistä. Heikki Pärnäsestä rahoituskannanotto on varovainen, laajempi rahoitusuudistus on jäämässä kakkosvaiheeseen. Positiivista on toteamus, että ensimmäisessäkin vaiheessa eri rahoitusvaihtoehdot selvitetään.

- Tämä on välttämätöntä ratkaisun perustuslainmukaisuuden takaamiseksi.

Myönteinen yllätys Pärnäselle oli se, että hallituskauden yhtenä tavoitteena on julkisen palvelulupauksen sitova määrittely yhteiskunnan taloudellisen kantokyvyn rajoissa. Hänestä tämä tarkoittaa kansallisen palveluvalikoiman selkeää määrittelyä.

- Lääkäriliitto on korostanut, että palvelulupaus on selkeästi määriteltävä sen mukaan, minkä verran terveydenhuoltoon halutaan sijoittaa yhteistä rahaa.

Negatiivinen yllätys puolestaan oli terveydenhuollon asiakasmaksuosuuksien korottaminen, mikä koskee niin julkisten palvelujen maksuja kuin sairausvakuutuksen korvauksia.

Sote-suunnitelmien jatkovalmisteluissa pitäisi muun muassa ottaa huomioon, miten erikoissairaanhoitoa pystyttäisiin keskittämään osassa palveluista.

- Nyt näyttää, että 19 "sairaanhoitopiiriä" jää maahan, joskin erityistason sairaanhoidon niin sanottua keskittämisasetusta on tarkoitus tarkentaa. Lisäksi pyritään luomaan erikoissairaanhoidon kustannuksia hillitsevä kannustinjärjestelmä.