STM:n laatima asetusluonnos edellyttää kardiologian ­päivystystä. Tavoitellessaan hoidon paranemista asetus saattaakin viedä pallolaajennuksen yölliseltä sydänkohtauspotilaalta.

Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntokierroksella oleva kiireellisen hoidon asetusluonnos edellyttää kardiologian sairaalapäivystystä. Pienemmissä keskus- ja aluesairaaloissa vaatimus on mahdoton toteuttaa, arvioivat Lääkärilehden haastattelemat kardiologit.

Nyt ilta- ja yöaikaiset pallolaajennukset tehdään lähes kaikissa sairaaloissa hälytys- eli hätätyönä, koska resursseja ei päivystämiseen ole. Kardiologit kun päivystävät muilla osastoilla, usein ensiavussa tai sisätautiosastoilla.

Mikäli asetustekstin "tarpeenmukainen hoito" -sanamuoto ei kelpuuta hälytystyötä, pallolaajennusten teko päivystysaikoina lakkaisi suurimmasta osasta suomalaissairaaloita. Näin toteavat professori Juhani Airaksinen Turun yliopistollisesta keskussairaalasta ja johtaja Juha Hartikainen Kuopion yliopistollisen sairaalan Sydänkeskuksesta.

- Yhdistyksemme suulla sydänpotilaiden tasa-arvoa on vaadittu jo reilu vuosikymmen. Tavoite on jo lähellä, mutta kardiologien työrasitus on samalla merkittävästi kasvanut, Airaksinen sanoo.

Miten käy keskussairaaloiden?

Esimerkiksi KYS:n erva-alueella angiografioita ja pallolaajennuksia tehdään hälytystyönä Kuopion lisäksi Joensuussa, Savonlinnassa, Mikkelissä ja Jyväskylässä, jossa ST-nousuinfarktin ensisijainen hoito on jo pallolaajennus. Joensuu pyrkii samaan tänä syksynä. Silti Itä-Suomen pitkien matkojen vuoksi ST-nousuinfarktin liuotus on ensilinjan hoitoa vielä useimmissa sairaaloissa.

- KYS:ssäkin on tähän asti päädytty hälytystyöhön, koska kardiologit osallistuvat nyt muuhun sairaalan päivystystoimintaan. Emme voi ottaa kardiologia esimerkiksi ensiavusta pois jopa kolme tunnin toimenpiteeseen, joten ainut ratkaisu on ollut hälytystyö, Hartikainen sanoo.

Suunnitelmana on kuitenkin käynnistää ensi vuonna ympärivuorokautinen kardiologian päivystys KYS:ssa. Sairaanhoitopiiri palkkaa sitä varten peräti kahdeksan uutta sairaanhoitajaa sydänvalvontaan ja sydäntoimenpideyksikköön. Lääkärityövoiman järjestäminen vaatii vielä neuvotteluja.

Jos hätätyö loppuu, hoito vaarantuu

Helppoa asetuksen toteuttaminen ei siis ole edes yliopistosairaaloissa.

- Meillä TYKS:ssa kardiologien päivystysrasitus on jo nyt kova, koska he päivystävät teho-osastolla. Jos päivystysvuorot tulisivat vielä kardiologiaankin, päiväaikaista toimintaa olisi karsittava, ellei resursseja lisätä, toteaa professori Juhani Airaksinen.

Airaksinen sanoo, että ilman päteviä ja venymishaluisia lääkäreitä ja erikoiskoulutettuja hoitajia päivystys ei yksinkertaisesti onnistuisi. Tänä vuonna on tehty jo 94 pallolaajennusta päivystysaikana.

- Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri teki juuri kovan leikkauslistan, joten lisävoimien vaatiminen ei helposti mene läpi. Kardiologia erikoistumisalana kiinnostaa muun muassa kustannustehokkaiden hoitojensa vuoksi. Ilman hoitoa vaihtoehtona on vaihtoehtona usein potilaan kuolema tai vammautuminen, Airaksinen toteaa. Talouspäättäjien näkökulmasta katsoen nämä kulut vain eivät jää piirin maksettavaksi.

Uuden asetuksen hyvien pyrkimysten tärkeyttä eivät haastateltavat kiistä.

- Nyt asetuksen tavoitteet toteutuvat vain pääkaupunkiseudulla, joten alueellisen ja sosiaalisen tasa-arvon saavuttamiseksi lainsäädäntö sinänsä tulee tarpeeseen, Airaksinen ja Hartikainen korostavat.