1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Uusi haku asettui arkeen
Ajan­kohtai­sta 39/2019 vsk 74 s. 2136 - 2139

Uusi haku asettui arkeen

Erikoislääkärihaku menee lastenlääkäriksi erikoistuvan Erika Uusituvan mielestä parempaan suuntaan.

Uusi haku asettui arkeen Kuva 1 / 2 Kuva: Johannes Tervo
   

Kun lastentautien erikoislääkäriksi haluava Erika Uusitupa kuuli, että hänen erikoisalansa on mukana haku-uudistuksen pilottikierroksella, häntä jännitti.

– Stressasi, saanko tarpeeksi lähtöpisteitä päästäkseni haastatteluun asti.

”Pääsin näyttämään oman motivaationi sen sijaan, että paikat ­menevät sähköpostin kautta nopeimmille.”

Erika Uusitupa

Uudistunut haku pelotti ilmeisesti montaa muutakin, koska yliopistoihin tuli vuodenvaihteessa opiskelijaryntäys, kun vanha menettely oli umpeutumassa.

Erikoislääkärikoulutuksen uudistuneessa haussa hakija saa alkupisteitä muun muassa työkokemuksesta ja tieteellisestä aktiivisuudesta, ja hakuun kuuluu haastattelu. Menettelyä pilotoitiin keväällä, ja syksyllä se otettiin käyttöön kaikilla erikoisaloilla.

Haku-uudistuksella on pyritty tekemään opinto-oikeuksien jaosta aiempaa avoimempi ja läpinäkyvämpi. Hakukriteerit ja aloituspaikkojen määrät ovat julkisia ja etukäteen tiedossa. Nyt myös koulutettavien ja koulutuspaikkojen välistä tasapainoa pystytään hallinnoimaan aiempaa paremmin.

– Yliopistojen ja palvelujärjestelmän on pakko miettiä etukäteen, montako valitaan, ja opiskelijat eivät voi vain ilmoittautua fiilispohjalta, sanoo valtakunnallisen ammatillisen jatkokoulutuksen toimikunnan (VAJT) puheenjohtaja ja Itä-Suomen yliopiston professori Heikki Löppönen.

Uusitupa oli työskennellyt Vaasan keskussairaalassa lastentaudeilla muutaman kuukauden. Kuukaudet menivät kuitenkin haun ajankohdan kannalta huonosti, eikä hän saanut työkokemuksesta kuin yhden alkupisteen. Terveyskeskusjaksoa hän ei ollut vielä suorittanut kokonaan, ja väitöskirja-aihekin oli vasta rekisteröity.

Kun haku sitten aukesi ja Uusitupa näki, mitä vaadittiin, hän ajatteli, että tämähän voi olla ihan hyvä juttu. Hakukysymyksissä piti avata, miksi haluaa juuri kyseiselle alalle, ja mitkä ovat omia vahvuuksia ja heikkouksia.

– Hyvä, että tulee vähän pohdiskeltua ja pääsee avaamaan omaa motivaatiota.

Motivaatiokirje tuntui helpolta kirjoittaa. Uusitupa kirjoitti silti useita versioita ja pyysi palautetta lähipiiriltä. Vaikka motivaatiokirjeestä ei saa alkupisteitä, Uusitupa halusi panostaa siihen, koska työskentely toimi samalla valmistautumisena haastatteluun.

Tiiviimpää yhteistyötä

Haastattelussa Turun yliopistoon pitkän pöydän takana istuivat koulutusvastaava sekä ylilääkärit Vaasasta, Porista ja Turusta. Uusitupa ohjattiin istumaan pienen pöydän ääreen heidän eteensä. Tilanteeseen asettautuminen toi paineita, mutta kun haastattelu eteni, jännitys väheni.

– Oli kiva, että pääsin näyttämään kasvokkain, millainen tyyppi olen ja miksi omasta mielestäni sopisin lastentaudeille. Uskon, että se välittyi.

Uusituvan mielestä vastaavia haastatteluja voisi olla lääkäreille enemmänkin.

Yksi uudistuksen isoista tavoitteista on tiivistää yliopistojen ja palvelujärjestelmän välistä yhteistyötä, kertoo Löppönen. Siksi palvelujärjestelmän edustajat ovat mukana haastattelussa ja valinta tapahtuu yhdessä. Työpaikan hankkiminen on edelleen kuitenkin opiskelijan vastuulla. Yliopisto myöntää vain opinto-oikeuden.

– Ideaalitilanteessa hakija saisi työpaikan samalla kuin opinto-oikeuden, sanoo Löppönen.

Siihen pääsemiseksi on tavoitteena koulutusväylien rakentaminen. Yliopistohaussa menestyminen on yhtä lailla edellytys erikoistumiselle; jos ei ole opinto-oikeutta, ei voi erikoistua, huomauttaa Löppönen. Hän pitää todennäköisenä sitä, että henkilö, joka on menestynyt uudistetussa haussa, löytää myös työpaikan.

– Eikä vanhakaan menettely taannut työpaikkaa. Siitä piti ihan yhtä lailla kilpailla. 

Jo ennen opinto-oikeuden varmistumista Uusitupa oli sopinut Vaasan keskussairaalan kanssa, että hän työskentelee siellä toistaiseksi.

Hän uskoo, että haastattelusta olisi ollut joka tapauksessa hyötyä työpaikan hankkimisessa.

– Varmasti olisi ollut helpompi lähestyä ylilääkäreitä, kun oli jo tavannut heidät.

Vain kaksi hakijaa

Myös Taneli Kallio osallistui kevään pilottihakuun pyrkiessään korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoistumiskoulutukseen Tampereen yliopistoon. Hänen hakemaansa paikkaan oli vain kaksi hakijaa, joista Kallio valittiin.

– En stressannut hakua hirveästi. Olin jo päättänyt, että haen tuonne, ja työpaikkakin oli tiedossa. Ajattelin, että jos nyt en pääse, ennen pitkää kyllä pääsen.

Kallio tekee erikoistumistaan Seinäjoen keskussairaalassa, jossa hän oli työskennellyt parina edeltävänä kesänä. Erikoistumisesta oli ollut työnantajan kanssa jo alustavasti puhetta, mutta varsinaisesti siitä sovittiin vasta opiskelijavalinnan jälkeen.

Kallion mielestä hakuprosessi ei ollut erityisen työläs. Vaikeuksia hänellä oli lomakkeen löytämisessä. Erikoislääkärikoulutukseen haetaan Opetushallituksen ylläpitämässä Opintopolku-palvelussa. Koulutusta ei Kallion mukaan löytynyt valikosta hakemalla yliopiston kohdalta, vaan vasta sivuston yleisellä hakutoiminnolla.

– Piti olla juuri oikeat hakusanat.

Lue myös

Itse lomakkeen täyttö oli helppoa ja nopeaa. Aikaa vei lähinnä työkokemuksen laskeminen päivälleen sekä tarvittavien liitteiden etsiminen.

Haastattelutilannetta Kallio kuvailee rennoksi, vaikka hän ei omien sanojensa mukaan ole parhaimmillaan sentyyppisissä tilanteissa. Haastattelussa olivat mukana Tampereen yliopiston professorin lisäksi ylilääkärit Tampereelta ja Seinäjoelta. Kysymykset käsittelivät pitkälti motivaatiokirjeestä tuttuja aiheita. Lisäksi oli kaksi alakohtaista kysymystä.

– Samoja asioita tuli sanottua.

Vaikka Kallio ei koe, että haun uudistamisella oli hänelle suurta merkitystä, hän ymmärtää uudistuksen tarpeen. Hänestä on hyvä, että opiskelupaikkoja on tarjolla kysynnän mukaan. Perusteellisempi hakumenettely myös karsinee pois niitä hakijoita, jotka ilmoittautuvat koulutukseen "varmuuden vuoksi", vaikkeivät olisi varmoja, mille alalle haluavat erikoistua.

Myös Erika Uusitupa on sitä mieltä, että haku on menossa parempaan suuntaan.

– Pääsin näyttämään oman motivaationi ja sen, miksi sopisin alalle sen sijaan, että paikat menevät sähköpostin kautta nopeimmille.

Erikoislääkärikoulutukseen haku uudistui

› Haku järjestetään kaksi kertaa vuodessa, syksyllä ja keväällä. Hakea pitää sähköisesti Opintopolku.fi-palvelussa.

› Alkupisteitä saa työkokemuksesta, tieteellisestä kokemuksesta ja ensisijaisuudesta. Alkupisteiden perusteella osa hakijoista kutsutaan haastatteluun.

› Haastattelu on pakollinen ja se pisteytetään.

› Valinnan ratkaisee alkupisteiden ja haastattelupisteiden summa.

› Valitut saavat määräaikaisen kahden vuoden opinto-oikeuden, jonka aikana tulee suorittaa puolen vuoden koejakso.

Lue myös Erikoislääkärikoulutus uudistuu – missä mennään? -kirjoitus s. 2174.

Kirjoittajat
Tiiamari Pennanen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Poikkeusaika ei vähentänyt päivystysleikkauksia

Päivystyskirurgian saatavuus on turvattava myös poikkeusaikoina, osoittaa TAYS:n johtama tutkimus koronakeväältä.

Ajassa
Suomessa aletaan tutkia koronavirusepidemian vaikutusta syöpäpotilaisiin

Tutkimuksessa selvitetään, miten koronavirustartunta vaikuttaa syöpien diagnosointiin, syöpähoitojen aloittamiseen, annettuihin syöpähoitoihin, niiden haittavaikutuksiin sekä potilaiden elämänlaatuun ja elinaikaan.

Ajassa
Avi asetti uhkasakon – Nurmeksen yöpäivystys pitää lopettaa

Määräykseen sisältyy 200 000 euron uhkasakko.

Tieteessä
Laihduttamisyritykset kasvattivat riskiä lihoa ja sairastua tyypin 2 diabetekseen

Alun perin normaalipainoiset laihduttajat lihoivat enemmän 11 vuoden aikana kuin ne normaalipainoiset, jotka eivät laihduttaneet.

Ajassa
Missä maskisuositus viipyy?

Lääkärit suosittelevat Twitterissä suojaamaan maskilla itseään ja muita koronavirukselta.

Ajassa
FinnHELP tarjoaa tukea päivystyksen työntekijöille korona-aikana

- Korona on tehnyt terveydenhuollon ammattilaiset näkyviksi kokonaisina, sanoo Sari Ridell.