Uusi kampanja malariaa vastaan
Malaria on esiintymisalueillaan terveysongelmista suurin, ja sitä vastaan käydään nyt uudella suurkampanjalla, jossa korostetaan kontrollikeinojen lisäksi terveydenhuollon kehittämistä. Roll Back Malaria -kampanjan ovat käynnistäneet YK:n lastenavun rahasto UNICEF, Maailmanpankki, YK:n kehitysohjelma UNDP ja Maailman terveysjärjestö WHO. Kampanja keskittyy aluksi Afrikan maihin. Käytännön aseita ovat perusterveydenhuollon järjestäminen, hyönteismyrkyillä käsitellyt hyttysverkot, yksinkertaisten diagnosointi- ja hoitostrategioiden kehittäminen, lääkkeiden saannin turvaaminen sekä paikallistason työntekijöiden ja kansalaisten koulutus sairauden ehkäisyyn ja hoitoon.
Malaria on tartuntataudeista toiseksi suurin tappaja, tuberkuloosin jälkeen. Malariaan arvioidaan sairastuvan vuosittain 300-500 miljoonan ihmisen, ja yli miljoona ihmistä vuodessa kuolee tautiin. 90 % sairastuneista elää Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, jossa malariaan kuolee lähes 3 000 ihmistä päivässä. Sairastuneet täyttävät jopa kolmasosan sairaalapaikoista. Kansantaloudelle taudista koituu valtava taakka.
Toisin kuin monet muut tartuntataudit, malaria leviää jatkuvasti. Yksi syy on asutuksen, metsä- ja kaivosteollisuuden laajeneminen yhä uusille alueille. Myös El Niñoon liittyneet sääilmiöt ovat luoneet malariasääsken lisääntymiselle suotuisat olosuhteet, ja niinpä taudin ilmaantuvuus on eräissä eteläisen pallonpuoliskon maissa kasvanut dramaattisesti. Matkailijoiden mukana tauti on tullut yhä tutummaksi myös pohjoisella pallonpuoliskolla.
Malariatutkimukseen saatiin uutta potkua pari vuotta sitten käynnistetyllä projektilla. Molekyylibiologian tutkimusmenetelmät avaavat näköaloja ehkäisykeinojen, rokotteiden ja lääkkeiden kehittelyyn. Esimerkiksi vektorina toimivaa sääskeä yritetään tehdä resistentiksi Plasmodium-loiselle. Malarialoisen genomin sekvensointi on työn alla.
Useita erilaisia rokote-ehdokkaita on jo kliinisissä tutkimuksissa. Ehkä lupaavimpina pidetään DNA-rokotteita; mm. Yhdysvaltain laivaston tutkimusinstituutissa kehitteillä olevan rokotteen odotetaan etenevän kliinisiin kokeisiin puolentoista vuoden kuluessa. Gambiassa on vastikään käynnistetty kokeet rokotteella, jolla pyritään estämään tartuttavassa vaiheessa olevan malarialoisen pääsy ihmissoluihin. Yhdysvaltain kansanterveysinstituutti NIH tutkii yhteistyössä WHO:n kanssa rokotetta, jolla estettäisiin loisen kehittyminen sääskessä. Kolumbialaisen Manuel Pattaroyon kehittämän rokotteen teho ei ole ollut kenttätutkimuksissa kovin kaksinen, mutta sitäkin yritetään parannella.
Kallis kehittelytyö uusien lääkkeiden löytämiseksi etupäässä köyhän Afrikan sairauteen ei ole teollisuutta juurikaan innostanut. Pahenevien resistenssiongelmien vuoksi uusia lääkkeitä kuitenkin tarvittaisiin. Amodiakiinia pidetään mahdollisena vaihtoehtona klorokiiniresistenssialueilla, ja myös kloroproguaniilin ja dapsonin yhdistelmää samoin kuin kiinalaista synteettistä yhdistettä pyronaridiinia tutkitaan. Perinteisen kiinalaisen lääkekasvin uutteen artemisiniinin johdannaiset ovat tehokkaita moniresistentinkin malarian alueilla, mutta hoitoaika on pitkä. Lääkkeiden kehittelyssä WHO on ottanut aktiivisen roolin.
