Uusi laki sallisi alkiotutkimukset
Alle kahden viikon ikäisten ihmisalkioiden käyttö tutkimukseen sallitaan Suomessa, jos sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän valmistelema lakiehdotus hyväksytään. Esimerkiksi Norjassa ja Saksassa alkiotutkimus on kokonaan kiellettyä, Ruotsissa ja Tanskassa se sallitaan.
Naisen elimistön ulkopuolella olevan alkion tutkiminen edellyttäisi sukusolujen luovuttajien kirjallista suostumusta. Tutkimusta voitaisiin tehdä vain laitoksissa, joilla on siihen terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen lupa.
Laki sallisi vain sellaisen periytyvyyteen vaikuttavan alkiotutkimuksen, joka tähtää periytyvien vaikeiden sairauksien parantamiseen tai ehkäisemiseen. Muu pe- riytyvien ominaisuuksien muuttamiseen tähtäävä alkio- ja sikiötutkimus siis kiellettäisiin. Alkiota, jota on käytetty tutkimuksiin, ei saisi siirtää kohtuun, sillä asiaan liittyviä riskejä ei tunneta. Alkioiden tuottaminen pelkästään tutkimustarkoituksiin olisi kiellettyä.
Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä on saanut valmiiksi lakiehdotuksen, joka koskee ihmiseen, alkioon ja sikiöön kohdistuvaa lääketieteellistä tutkimusta. Työryhmän näkemyksen mukaan tällaista tutkimusta olisi säädeltävä erillisellä lailla. Työryhmän puheenjohtajan, terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen johtajan Paula Kokkosen mukaan Suomessa on tähänkin saakka varsin pitkälle noudatettu niitä periaatteita, jotka lakiin on tarkoitus sisällyttää; pelisäännöt on poimittu kansainvälisistä asiakirjoista ja ammattieettisistä ohjeista. Kokkosen mukaan on kuitenkin tärkeää, että suositusten tilalle saadaan laki.
Kaavailtu laki korostaisi Paula Kokkosen mukaan erityisesti tutkimushenkilön oikeuksia ja suostumuspuolta, esimerkiksi lapsen oikeutta päättää itseensä kohdistuvista tutkimuksista: jos 7-vuotias lapsi vastustaa tutkimusta, hänen mielipidettään olisi - huoltajan mahdollisesta suostumuksesta huolimatta - lain mukaan kunnioitettava. Ihmiseen kohdistuvan lääketieteellisen tutkimuksen edellytyksenä olisi yleensäkin tutkittavan suostumus. Tutkittavalle olisi ehdotuksen mukaan myös annettava ymmärrettävä selvitys tutkimuksen tarkoituksesta, menetelmistä ja riskeistä.
Lakiehdotuksen mukaan ihmiseen, alkioon tai sikiöön kohdistuvan tutkimuksen aloittamiseen tarvittaisiin aina lausunto sairaalan tai tutkimuslaitoksen eettiseltä toimikunnalta. Toimikuntien tulisi olla monialaisia ja niihin kuuluisi aina myös maallikkojäsen. Paula Kokkosen mukaan maallikkojäsen edustaisi toimikunnissa laajempaa yhteiskunnallista näkemystä, jota eettisiä kysymyksiä pohdittaessa tarvitaan.
Laki toisi mukanaan myös valtakunnallisen eettisen neuvottelukunnan: se käsittelisi lääketieteen eettisiä kysymyksiä periaatteelliselta kannalta ja antaisi suosituksia. (K-MP)
