Kohta lääkäreitä tulee jonossa töihin Kuhmon terveysasemalle, luvattiin lääkäreille silloin, kun Kainuun hallintomallia oltiin luomassa neljä vuotta sitten. Toisin kävi. Lääkäripula jatkui ja paheni koko maakunnassa.

Kajaanin pääterveysasemalla työskentelevän terveyskeskuslääkäri Kari Hynysen työajasta entistä suurempi osa menee päivystykseen. Katja Miloserdova taas on muutaman kerran ollut Kuhmon terveysaseman ainoa lääkäri.

Toiveikkain mielin luodun Kainuun hallintokokeilun piti turvata kainuulaisten terveyspalvelut ja saattaa maakunta nousu-uralle. Kansa on kuitenkin tyytymätöntä, samoin terveydenhuollon henkilöstö. Krooninen pula lääkäreistä saa terveyspalvelut nilkuttamaan ja usein syyn saa niskoilleen hallintokokeilu.

- En osaa arvioida johtuuko lääkäripula hallintokokeilusta, vai onko Suomessa muuten vain sellainen tilanne, pohtii Miloserdova.

Lääkärille protestoidaan hyvin harvoin

Kari Hynynen on työskennellyt Kajaanin pääterveysasemalla vuodesta 1992. Työ on vuosien kuluessa tullut yhä kuormittavammaksi. Säästöjen vuoksi Kajaanin ympäristökuntien lääkäripalveluja on karsittu kovalla kädellä ja ihmiset ohjataan lääkärille Kajaaniin. Samaan aikaan palveluja käytetään yhä enemmän ja lääkäreiden vastuulle lykätään uusia tehtäviä. Resurssit ovat kuitenkin entiset.

- Joka päivä meillä päivystää virka-aikana kaksi lääkäriä. Se on johtanut siihen, että kiireettömään ajanvarausvastaanottoon jää yleensä vain kolme päivää viikossa, kertoo Hynynen.

Iltapäivystys on sentään ulkoistettu.

Lääkärin vastaanotolle on vaikea päästä ja vastaanottohenkilöstö saa aika ajoin kuulla kansalaisilta kunniansa. Lääkärille protestoidaan hyvin harvoin. Vastaanotolle päästyään potilaat haluavat vain saada asiansa hoidetuksi. Hynynen arvelee ihmisten ymmärtävän tilanteen ja jotenkin alistuneen siihen.

Mallista on annettu liian ruusuinen kuva

Hynysen mielestä Kainuun mallista on annettu julkisuudessa liian ruusuinen kuva.

- Ei Kainuun mallilla ole minusta mitään positiivisia vaikutuksia ollut. Malli on jäykkä, hajanainen ja moniportainen. Yritetään hallita liian isoa aluetta. Oma Kajaanin terveyskeskus ja oma johtava lääkäri olisi paljon parempi, Hynynen tyrmää.

Moni lääkäri on lähtenyt, mikä on saanut Hynysen pysymään?

- Kai potilastyö viime kädessä kiinnostaa: ainahan siellä on niitä palkitsevia asioita ja mukavia potilaita. Myös perhesyyt vaikuttavat, vaimolla on täällä töitä ja viihdymme omassa talossa maaseudulla. Eikä ruoho ole vihreämpää aidan toisella puolella, samat ongelmat ovat melkein joka paikassa.

- Ei maakuntahallintoa voi kaikesta syyttää. Kajaanissa toimintojen leikkaukset aloitettiin jo 1990-luvun laman aikana.

Koska vakinaisista viranhaltijoista on pula, terveysasemat pyörivät pitkälti keikkalääkäreiden ja nuorten määräaikaisten varassa. Lääketieteen lisensiaatti

Jami Jonninen

on työskennellyt Kainuussa reilun vuoden, osan ajasta Paltamon terveysasemalla. Hänkään ei ole jäämässä, vaan lähtee vuoden vaihteessa Kuopioon jatkamaan erikoistumisopintojaan.

Miksi nuoret lääkärit eivät jää Kainuun terveysasemille?

- Terveyskeskuksella ja terveyskeskuksella on hirveästi eroa. Ei Kainuun tilanne ole valtakunnallisesti ainutlaatuinen, vaikka onhan se huono lääkärityövoiman suhteen, Jonninen miettii.

- Terveyskeskustyössä ei sinänsä ole mitään vikaa. Se on laajaa osaamista vaativaa, mielekästä ja monipuolista työtä. Jos työolosuhteet ovat epätyydyttävät, työ on liian kuormittavaa ja seniorituki puuttuu, niin silloin kukaan ei halua sitä tehdä.

Lääkäri on harmissaan potilaiden puolesta

Kuusi vuotta Kuhmon terveysasemalla työskennellyt Katja Miloserdova oli viime talvena muutamia päiviä koko terveysaseman ainoa lääkäri.

Nyt tilanne on keikkalääkäreiden ansiosta helpottunut, mutta alkuvuodesta tilanne taas muuttuu, sillä maakunta on päättänyt ulkoistaa Kuhmon vastaanottotoiminnan.

- Viime talven ja kevään olin todella väsynyt. Nyt olen virkistynyt, kun tilanne on kesästä lähtien ollut parempi.

- Jos Kuhmossa on lääkäreitä, töitä on mukava tehdä, mutta tilanne on epävakaa.

Miloserdova pitää ulkoistamista hyvänä ajatuksena ja toivoo yksityisen palveluntuottajan onnistuvan houkuttelemaan lääkäreitä Kuhmoon.

Miloserdova on harmissaan kuhmolaisten potilaidensa puolesta. Koulutuksissa hän ahdistuu kuullessaan hoitosuosituksista ja tietäessään miten vaihtelevasti ne Kuhmossa toteutuvat. Kun pitkäaikaissairas potilas ei pääse ajallaan lääkäriin, vaivat ehtivät pahentua ja lopulta on tultava päivystykseen. Toistuva lääkäripula vaikuttaa myös ilmapiiriin, kun työt kaatuvat paikalla olevien niskaan ja potilaiden hoito kärsii.

Mutta on maakuntahallinto tuonut mukanaan hyviäkin asioita, muistuttaa osittain perhepalveluissa työskentelevä Miloserdova. Jokaiseen kuntaan on perustettu perhekeskus, jossa äitiys- ja lastenneuvolat, perheneuvola, sosiaalityöntekijä, psykologi ja perhetyöntekijä yhdistävät voimansa.

Kainuun malli

Kainuussa on vuodesta 2005 toteutettu hallintokokeilua, jossa kahdeksan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä toisen asteen koulutus johdetaan keskitetysti Kajaanista ja maksetaan yhteisestä pussista. Kainuun maakunta -kuntayhtymän vastuulla on sekä perusterveydenhuolto että erikoissairaanhoito. Ylintä päätösvaltaa käyttää vaaleilla valittu maakuntavaltuusto.