1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Vaasa todistaa, että rajoitukset suitsivat koronaa
Ajan­kohtai­sta

Vaasa todistaa, että rajoitukset suitsivat koronaa

COVID-19-potilaiden hoito kehittyy hitaasti.

Vaasa todistaa, että rajoitukset suitsivat koronaa Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Rajoituksilla on suuri merkitys koronatartuntojen pysäyttämisessä. Koronapotilaiden hoito sen sijaan on kehittynyt vähän kevään jälkeen.

– Vaasassa on päästy parempaan suuntaan. Sen ovat taanneet kaksi viikkoa sitten kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan tekemät päätökset. Tärkein niistä oli 20 hengen kokoontumisrajoitus, jota aluehallintovirasto vielä tiukensi kymmeneen henkeen, kertoo johtava ylilääkäri ja tartuntataudeista vastaava lääkäri Heikki Kaukoranta.

Vaasassa kansalaiset ovat ottaneet kiitettävästi onkeensa maskisuosituksen.

Kaukoranta uskoo, että Euroopassa jo käytössä olevat tiukat rajoitukset ovat kohta todellisuutta Suomessakin. Jos tältä halutaan välttyä, on jokaisen ihmisen, yhteisön ja yrityksen noudatettava suosituksia, jotka jo nyt ovat voimassa.

– Tärkeitä keinoja ovat etätyöt, liikkumisen vähentäminen, maskien käyttö, sosiaalinen etäisyys, suurten väkijoukkojen välttäminen, sekä etäopetus toisen asteen kouluissa ja korkeakouluissa, Kaukoranta listaa.

Yökerhotoiminnan Kaukoranta ottaisi uuteen harkintaan.

Elämän on muututtava

Kevääseen on pitkä aika, ja Kaukoranta näkee koronakamppailun jatkuvan pitkän ja pimeän talven aikana.

– Rintamalinjat vaihtavat paikkaa ja tulee parempia ja huonompia hetkiä, hän sanoo.

Helpotusta tuonevat kevätaurinko sekä kehitteillä olevat rokotteet.

Paluuta entiseen ei ole, ja katse pitäisi suunnata kohti tulevaa.

– Elämän on muututtava. Entiset premissit eivät ole enää voimassa, meidän on keksittävä uutta. Sen pitää vaikuttaa paitsi lääkärin työhön, myös siihen millaisissa yhteisöissä asumme, millaisissa kouluissa lapsemme käyvät ja millaista elinkeinoelämää täällä ylläpidetään, hän sanoo.

Kaukoranta miettisi esimerkiksi sitä, miten opiskelijat saadaan kouluissa kuplautettua niin, että päästäisiin oppimistavoitteisiin ja ryhmäyttämisen tavoitteisiin ilman suuria altistumisia.

Lue myös

Ei läpimurtoa hoidossa

Helsingin yliopiston keuhkosairauksien professori Marjukka Myllärniemi muistuttaa, ettei koronapotilaiden hoidossa ole tapahtunut läpimurtoa sitten kevään. WHO:n Solidarity-lääketutkimuksen tulos remdesiviirin osalta on ollut ainakin toistaiseksi pieni pettymys. Siksi Myllärniemi seuraa huolissaan tartuntojen määrän kasvua.

– Meillä ei ole tarjota muuta kuin lisähappea ja joillekin potilaille deksametasonia. Koronapotilaiden hoito on lääkärikuntamme mukaan aika yksinkertaista: seurataan happisaturaatiota, annetaan lisähappea, ja jos tulee hengitysvajauksen merkkejä, siirretään potilas tehohoitoon, hän kertoo.

Nyt tauti leviää nuorten keskuudessa, ja vie aikansa ennen kuin se tarttuu vanhempaan väestöön ja alkaa näkyä sairaaloissa.

– Tartuntojen määrä ennakoi sairaalapotilaiden määrää 2-4 viikolla.

Viranomaistoiminnan tartuntojen suitsimisessa Myllärniemi toivoisi olevan dynaamisempaa. Myös hän miettisi yökerhojen aukipitämistä uudemman kerran.

Kirjoittajat
Anne Seppänen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Ammatillinen itsetunto vahvistui

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä alkoi syyskuussa nuorten lääkäreiden ­mentorointipilotti, jonka tavoitteena on kasvattaa ­lääkärien hyvinvointia työssä ja muussa elämässä.

Ajassa
Säätiön avustuksella kolme uutta lääketieteen professuuria

Professoreiksi vuosiksi 2021–25 on nimitetty Outi Mäkitie, Paulina Salminen ja Sara Wickström.

Liitossa
Rekisteritutkijan hautajaiset?

Nyt on tapahtunut jotain, mikä ei ole edistänyt suomalaisen tutkimuksen mahdollisuuksia maailmalla.

Tieteessä
Suu ja hampaat jäävät lääkärikoulutuksessa sivuun

Suun terveys on tärkeä myös kroonisten sairauksien hallinnassa.

Tieteessä
Levinnyt borrelioosi osoittautui muuksi sairaudeksi puolella potilaista

Osa potilaista sai uuden diagnoosin, osalla oireet olivat peräisin aiemmin diagnosoidusta muusta sairaudesta, osoitti tutkimus.

Ajassa
Unettomuus lisää synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä

Väitöstutkijan mukaan odottavien äitien unettomuusoireita kannattaisi seuloa, jotta masennuksen riskissä olevat tunnistettaisiin nykyistä aiemmin.