Arvokysymykset on huomioitava terveydenhuollon vaikuttavuuden tutkimuksessa, toteaa Samuli Saarni väitöskirjassaan.

Terveydenhuollon eettisesti haastavia ja kustannuksiltaan merkittäviä valintoja pyritään enenevästi oikeuttamaan vetoamalla hoitojen vaikuttavuuteen. Vaikuttavuus ei kuitenkaan yksin riitä hoitopäätösten pohjaksi.

Näin toteaa LT, VTM Samuli Saarni lääketieteellisen etiikan alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessaan, joka tarkastetaan Turun yliopistossa perjantaina 29. lokakuuta.

Vaikuttavuustieto ei ole arvovapaata, vaan tietoa hankittaessa ja sovellettaessa joudutaan tekemään monia eettisesti merkittäviä valintoja. Arvovapaa, kustannusvaikuttavuuden maksimointiin perustuva terveydenhuollon ohjaus ja priorisointi on yksilön oikeudet ohittava mahdottomuus. Sen tavoittelu vaikeuttaa avointa arvokeskustelua ja johtaa Suomessakin käytettävään terveydenhuollon piilopriorisointimalliin.

Myös potilaan arvot otettava huomioon

Saarni toteaa, että vaikuttavuustiedon keräämisvaiheen arvovalintoja ovat mm. mikä katsotaan riittäväksi näytöksi vaikuttavuudesta, mitkä ongelmat, päämäärät ja hoitovaikutukset ovat arvokkaita ja miten oikeudenmukaisuus suhteutetaan vaikuttavuuden maksimointiin. Vaikuttavuustietoa sovellettaessa on huomioitava sekä potilaan arvot että ja ratkaistava monia kulttuuri- ja organisaatioympäristöön liittyviä arvokysymyksiä.

Suomalaisen terveydenhuollon arjessa tavallisimpia eettisiä ongelmia ovat tilanteet, joissa hoidon rajaaminen ei onnistu: potilasta joudutaan hoitamaan lääkärin mielestä joko liikaa tai liian vähän. Ylihoidon taustalla ovat todennäköisimmin potilaiden ja omaisten vaatimukset, kun taas alihoidon takana ovat riittämättömät resurssit.

Erityisesti psykiatrian alalla työskentelevät lääkärit kokevat, etteivät voi hoitaa potilaitaan riittävästi. Tulos voi kuvata ongelmaa nykyisessä tavassa sopia terveydenhuollon päätöksenteosta: potilaiden, lääkäreiden ja järjestelmän rahoittamisesta vastaavien käsitykset hoidon tarpeesta eivät ole yhteneväisiä. Arvokysymykset huomioivaa vaikuttavuustietoa voitaisiin käyttää sekä yli- että alihoitojen vähentämiseen; siis toisaalta julkilausuttuun terveydenhuollon säännöstelyyn, toisaalta potilaiden riittävän hoidon takaamiseen.

Uusi eettisten kysymysten käsittelymalli

Saarnin väitöstutkimuksessa esitetään konkreettinen malli jonka avulla eettisten kysymysten käsittely voidaan integroida osaksi vaikuttavuustiedon hankintaprosessia. Malli konkretisoi niitä arvokysymyksiä, joita vaikuttavuustietoa kerättäessä ja sovellettaessa on huomioitava. Malli esittää useita etiikan menetelmiä, joilla näitä arvokysymyksiä voidaan analysoida, sekä ohjeita eettisen analyysin prosessiksi. Samalla esitetään käytännössä, miksei vaikuttavuustieto voi tarjota tieteellisesti ja poliittisesti arvovapaata tapaa ratkaista terveydenhuollon priorisoinnin haasteita.

Vaikuttavuustiedon merkitys terveydenhuollon kehittämisessä on tärkeä, mutta ei yksin riittävä. Tutkimus tukee terveydenhuollon arvovalintojen tekoa avoimesti ja läpinäkyvästi, tieteellisen tiedon tuella.

Vastaväittäjänä toimii professori Anssi Auvinen Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Veikko Launis.

Ulla Järvi

Kuva: SLL-arkisto