1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Vakanssit kuntoon
Ajan­kohtai­sta 7/2020 vsk 75 s. 376 - 379

Vakanssit kuntoon

Perusterveyden­huoltoon tarvitaan lisää lääkäreitä, mutta pelkät lisävakanssit eivät ratkaise ongelmia.

Vakanssit kuntoon Kuva 1 / 3 Kuva: Laura Vesa
     

Hämeenkyrön terveyskeskuksen ylilääkäri Tuomas Parmanen sai marraskuussa hyviä uutisia. Lääkärivakanssimäärä kasvaisi tämän vuoden alusta yhdeksästä kymmeneen.

Parmanen oli ehdottanut tätä jo kaksi vuotta aiemmin, mutta silloin ehdotus ei ottanut tuulta alleen. Kyllä te olette pärjänneet tähänkin asti, hänelle sanottiin. Myös sote-uudistuksen tilanne lisäsi epävarmuutta.

Sitten seurasi tapahtumaketju, joka muutti päättäjien mielen. Pienen ajan sisällä neljä lääkäriä lähti eläkkeelle, perhevapaille tai muualle töihin.

Tyhjiksi jääneiden virkojen täyttö kävi hitaasti, ja ostopalvelulääkäreitäkin oli vaikea saada. Asukkaat olivat tyytymättömiä huonoon lääkäriaikojen saatavuuteen. Työntekijöitä väsyi.

Vaikeudet osoittivat päättäjillekin tilanteen haavoittuvuuden, ja päätös uudesta vakanssista syntyi ensin perusturvalautakunnassa ja lopullisesti valtuuston hyväksyessä marraskuussa taloussuunnitelman. Tämän hetken näkymä on, että huhtikuun alusta kaikissa lääkärinvakansseissa on tekijät.

Vakanssien täyttötilanne ei kerro koko totuutta

Tilanne on tuttu monessa Suomen kunnassa. Moni terveyskeskus kaipaa lisää lääkärivakansseja.

Lääkäriliitto selvittää lisävakanssien tarvetta syksyisin Terveyskeskusten lääkäritilanne -kyselyn yhteydessä.

Viime syksyn kysely kattoi kaikki Suomen terveyskeskukset. 46 prosentissa terveyskeskuksia kaivattiin lisävakansseja yhteensä 311,5 kappaletta.

– Jotta päästäisiin hallituksen tavoitteeseen seitsemän päivän hoitotakuusta, vakansseja arvioitiin tarvittavan yli 700 kappaletta, Lääkäriliiton tutkija Peppiina Saastamoinen sanoo.

Joka kuudennessa terveyskeskuksessa ei kaivattu lisää vakansseja siinäkään tapauksessa, että seitsemän päivän hoitotakuu tulee voimaan.

Lisävakanssien tarvetta selvitetään kyselyssä, koska pelkkä vakanssien täyttötilanne ei aina kerro koko totuutta tilanteesta.

– Saattaa olla, että vakansseja on liian vähän suhteessa tarpeeseen, jolloin työmäärät kasvavat samoin kuin vajetilanteessa, Saastamoinen sanoo.

Etälääkäri auttaa

Sodankylän terveyskeskuksen johtava lääkäri Minna Jokinen arvioi, että 1–2 lääkärinvakanssia lisää toisi hyvän lääkäritilanteen, jos kaikki vakanssit ovat täynnä.

– Silloin asiat olisivat hyvin ja kukaan ei kuormittuisi liikaa, hän kuvaa.

Lisäresurssia hän kaipaa erityisesti vanhusten palveluasumiseen, kouluterveydenhuoltoon ja neuvolatyöhön.

Nykyisestä yhdeksästä lääkärinvakanssista on kaksi täyttämättä ja rekrytointi on ollut hankalaa. Jokinen ei ole ryhtynyt ajamaan uusia vakansseja tässä tilanteessa.

Sen sijaan lääkäriresurssia on täydennetty uuden etälääkärikokeilun avulla. Tammikuun lopusta alkaen sodankyläläisillä on ollut mahdollisuus päästä lääkärin etävastaanotolle, jos he ovat täyttäneet tietyt kriteerit. Jokinen arvioi, että etälääkäripalvelun avulla jonot lyhenevät nykyisestä 3–4 viikosta 1–2 viikkoon, jos järjestely osoittautuu toimivaksi.

Jo aiemmin sosiaali- ja terveyspalveluja on täydennetty erikoislääkäreillä. Kardiologi, gynekologi ja radiologi käyvät muutaman viikon välein Sodankylässä. Potilas säästää matkustamisen vaivan Rovaniemelle tai Ouluun, ja kunta säästää erikoissairaanhoidon kustannuksissa.

Resursseille olisi Jokisen mukaan kysyntää Sodankylän rajojen ulkopuolellakin. Osa ympäristökunnista on kiinnostunut ostamaan Sodankylästä vastaanottotoimintaa, vuodeosastopaikkoja ja erikoislääkäripalvelua, jos sitä olisi myytäväksi. Asiasta on käyty neuvotteluja, mutta päätöksiä ei ole tehty.

Valinnanvapaus toi lisäpotilaita

Hämeenkyrössä painetta lääkäriresursseille lisää se, että noin 400 naapurikuntien asukasta on käyttänyt terveydenhuoltolain mahdollistamaa valinnanvapautta ja valinnut hoitopaikakseen Hämeenkyrön terveyskeskuksen. Hämeenkyrön asukasluku on 10 600.

Tuomas Parmanen on laskenut, että naapurikuntalaiset käyvät keskimäärin yli kaksi kertaa vuodessa lääkärin vastaanotolla. Vaikka käynneistä lähtee lasku naapurikuntiin, tulovirta ei Parmasen mukaan vastaa menoja.

Sama epäsuhta koskee nuorten lääkäreiden koulutusta. YEK-vaiheen ja erikoistuvien lääkäreiden ohjauksesta saatavat koulutus-EVO-rahat eivät Parmasen mukaan riitä vastaavan lisäresurssin palkkaamiseen.

Ja, kuten julkisuudessa on keskusteltu, terveyskeskuslääkäreille on siirtynyt tehtäviä erikoissairaanhoidosta.

– Itsekin olen sanonut, että näin sen pitää mennä, että vaativa erikoissairaanhoito keskittyy vaativiin potilaisiin ja hoitovastuu pysyy perustasolla mahdollisimman pitkään. Mutta se edellyttää myös, että resurssia pystytään luovuttamaan meidän käyttöön, Parmanen sanoo.

Toimintoja pitää kehittää

Parmanen arvioi, että seitsemän päivän hoitotakuun toteuttamiseen tarvittaisiin Hämeenkyrön terveyskeskuksessa vielä yksi lääkäri nykyisen kymmenen vakanssin lisäksi.

Pelkästään lääkärinvakansseista asia ei ole kiinni, vaan toimintoja pitää kehittää edelleen.

– Oikeat resurssit oikea-aikaisessa käytössä, hän tiivistää tavoitteen.

Lue myös

Hämeenkyrössä työnjakoa on kehitetty, ja siellä työskentelee asiantuntijasairaanhoitajia, esimerkiksi psykiatrinen sairaanhoitaja, haavanhoitaja ja diabeteshoitaja. Yhdellä hoitajalla on reseptinkirjoitusoikeus, ja käytössä on hoitajavastaanotto.

Jonkin verran lääkäriresurssia on vielä toistaiseksi täydennetty ostopalveluilla.

Parmanen toivoo, että tulevaisuudessa Hämeenkyröön saadaan resurssia myös lääkäriesimiehen tehtävien jakamiseen. Nyt hän vastaa esimiestehtävistä yksin.

Tehtävät lisääntyivät, resurssit eivät

Terveyskeskusten ylilääkärit listasivat monia syitä lisävakanssien tarpeeseen Lääkäriliiton syksyllä tekemässä Terveyskeskusten lääkäritilanne 2019 -kyselyssä. Monet perustelut limittyvät toisiinsa.

› tehtäviä on tullut lisää muun muassa erikoissairaanhoidosta

› väestö vanhenee, vanhushuolto vaativampaa kuin ennen

› väestö kasvaa; väestömäärä lääkäriä kohden sopivaksi

› pitkiksi kasvaneet jonot

› toimenkuvat tarvitsevat vahvistusta: ennaltaehkäisevä terveydenhuolto, johtotehtävät, kotihoito, kouluterveydenhuolto, neuvolatyö, palveluasuminen, päivystys, vanhustenhoito, vastaanotto, vuodeosasto

› hallinnolliset työt lisääntyneet

› sijaistarpeet

› valinnanvapaus on tuonut uusia potilaita ulkopaikkakunnilta

› yksityisten terveydenhuollon palvelujen tarjonta paikkakunnalla vähäistä

› laajennetut aukiolot

› lisävakanssi mahdollistaisi osaamisen ja palvelujen kehittämisen

› hoitotakuuseen valmistautuminen

Mikä teillä toimii?

Teemme juttuja perusterveydenhuollon hyvistä esimerkeistä ja kehitysideoista. Lähetä vinkki osoitteeseen laakarilehti@laakarilehti.fi.

Kirjoittajat
Minna Pihlava

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Emerade-adrenaliinikynät pitää palauttaa apteekkiin

Kaikki kynät eivät ole toimineet ensimmäisellä yrityksellä.

Ajassa
Koronaviruksen nimi maailmalla: SARS-CoV-2

Lyhennettä käyttävät esimerkiksi Euroopan tautikeskus ECDC ja Yhdysvaltain tartuntatautivirasto CDC, mutta THL ei.

Kommentti
Lääkäreitä ei viedä kuin pässiä narussa

Lääkärien pitää päättää lääketieteellisistä asioista, kirjoittaa Heidi Wikström.

Ajassa
Koronavirus leviää Italiassa

Tilannetta arvioidaan tänään maanantaina EU:n tartuntatautiasiantuntijoiden kesken.

Ajassa
Influenssaepidemian huippu on vasta edessä

Pohjois-Karjalassa epidemia jyllää jo.

Ajassa
Toivo T. Salmi sai palkinnon elämäntyöstään

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa työskennellyt Salmi teki elämäntyönsä lasten syövän hoidon parissa.