Lääkärinä esiintyminen on kleptomaniaan verrattavaa häikäilemättömyyttä, toteaa psykiatrin professori Jyrki Korkeila. Hänen mukaansa Karkkilan terveyskeskuksessa työskennellyt valelääkäri toimi todennäköisesti sisäisen pakon ajamana.

– Sillä tavoin toimiva ihminen pettää itseään ja toisia, psykiatrian professori Jyrki Korkeila kommentoi Karkkilassa lääkärinä esiintyneen 23-vuotiaan miehen toimintaa.

– Se edellyttää ihmisen persoonalta erityisiä ominaisuuksia.

Korkeilan mukaan lääkärin ammatissa saattaa huijareita – joita aina silloin tällöin eri maissa tavataan – vetää puoleensa sen palkitsevuus.

– Alalle hakeudutaan, koska se on arvostettu ja lääkärin asemassa voi auttaa ja kuulla toisten huolia. Se palkitsee itsetuntoa. Jos ei joudu ”temppuja” tekemään, huijaus voi onnistua melko pitkään.

Itsekin tietämätön motiiveistaan?

Helsingin Sanomien mukaan nuorukainen on kertonut huijauksen päämotiiviksi palkan. Korkeilan mukaan se, millä henkilö ensin selittää tekojaan, ei välttämättä ole koko totuus.

– Voi olla, ettei ihminen paljasta tai edes täysin tiedä omia motiivejaan.

Korkeilan mukaan lääkärinä esiintyminen on kleptomaniaan verrattavaa, huomattavaa häikäilemättömyyttä.

– Tällainen ihminen toimii todennäköisesti sisäisen pakon ajamana.

Korkeila arvioi, ettei tällaisia ihmisiä ole mahdollista paljastaa työpaikkahaastattelussa.

– Lähtökohtaisesti täytyy voida luottaa siihen, ettei ihminen valehtele. Huijauksen havaitseminen on sattumanvaraista, ja juuri se tekee huijaamisen mahdolliseksi.

Korkeila ihmettelee, miten huijari ei ole paljastunut esimerkiksi kahvipöytäkeskusteluissa tai keskustellessaan kliinisistä tapauksista.

– Kyllä hänen on jotain täytynyt opetella, ettei hän ole jäänyt kiinni.

Osoittanut vakavaa arvostelukyvyn puutetta

Mikään ei juridisesti estä sitä, että tällainen huijari saisi jatkossa töitä sosiaali- ja terveysalalta.

– Periaatteelliselta kannalta juuri tällä tavalla petollisesti toimineen ihmisen työskentely esimerkiksi lääkärinä tuntuu hyvin vaikealta. Hän on osoittanut sellaista arvostelukyvyn puutetta, että hän voisi opiskeltuaankin olla ammatissa haitallinen.

Korkeila huomauttaa, että taipumus petollisuuteen on yleensä pysyvä.

– Toisten luottamusta hyväksi käyttävä ihminen ei valitettavan usein ota helposti opikseen, vaan ehkä toteuttaa taipumustaan jollain muulla elämänalueella. Petollisuus on viite laajemmista persoonallisuuden muotoutumisen ongelmista.

Korkeila toivoo nuorukaisen päätyvän lopulta ammattiin, jossa ei ole mahdollisuutta vahingoittaa ketään.

Sirpa Kulonen
Kuva: Pixmac
Kuvankäsittely: Sirpa Kulonen