Välitön laparoskopia ensisijainen sappirakon tulehduksessa
Välittömästi leikatuilla potilailla oli merkitsevästi vähemmän komplikaatioita ja muita ongelmia kuin elektiiviseen kirurgiaan satunnaistetuilla, ilmenee Annals of Surgery -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta.
Sairaalassaoloaika jäi lyhyemmäksi ja sairastavuus vähäisemmäksi, kun sappirakon äkillisessä tulehduksessa potilaille tehtiin laparoskopia välittömästi.
Annals of Surgery -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa (2013;258:385–93) yhteensä 618 potilasta satunnaistettiin kahteen ryhmään: toisille leikkaus tehtiin 24 tunnin kuluessa sairaalaan saapumisesta ja toiset kotiutettiin antibioottikuurin turvin ja laparoskopia tehtiin 7–45 päivän kuluttua. Kaikille potilaille annettiin moksifloksasiinia ainakin 48 tunnin ajan.
Välittömästi leikatuilla potilailla oli merkitsevästi vähemmän komplikaatioita ja muita ongelmia kuin elektiiviseen kirurgiaan satunnaistetuilla (sairastavuus 12 % vs. 34 %). Kuolleisuudessa tai avoleikkaukseen siirtymisessä ei ollut merkittävää eroa ryhmien kesken. Keskimääräinen sairaalassaoloaika ja hoitokulut olivat merkittävästi pienempiä varhain leikattujen ryhmässä.
Gastrokirurgian erikoislääkäri Marja Hyöty TAYS:sta kertoo, että sappirakon tulehdusta sairastavat potilaat pyritään pääsääntöisesti leikkaamaan heti.
– Päivystysruuhka on kuitenkin välillä sellainen, että sappirakon poisto laparoskopiassa ei järjesty ihan vuorokaudessa, kuten tässä tutkimuksessa, hän kertoo.
– TAYS:ssa saattaa joskus kulua 2–3 vuorokautta, ennen kuin potilas pääsee leikkaushoitoon. Tulehdus voi silloin edetä ja joudutaan tekemään jopa avoleikkaus.
Ulla Toikkanen
Kuva: Panthermedia