Valovasteproteiinit eivät vielä kerro hoidosta

Ihmisaivoista paikallistettu valovasteellisia proteiineja, mutta esimerkiksi korvavalohoidon tehosta ei voi vielä sanoa mitään varmaa.

Valovasteproteiinit eivät vielä kerro hoidosta Kuva 1 / 1
Oulun Yliopiston tutkijaryhmä on todistanut ensimmäisenä ihmisaivojen valovasteellisten proteiinien olemassaolon ja sijainnin.

Eläinfysiologian professori, FT Seppo Saarelan tutkimusryhmä todisti soluvärjäyksellä opsiinin sijainnin ihmisaivojen 18:lla eri alueella. Valolle vasteellisia proteiineja sijaitsee aivoissa muun muassa mielihyvään ja masennukseen liittyvien serotoniinin ja melatoniinin tuotantoon ja varastointiin erikoistuneilla alueilla.

Tutkimus esitellään tällä viikolla pohjoismaiden fysiologien vuosikokouksessa Norjan Bergenissä.

Tähän mennessä suoraan valoon reagoivia soluja on paikannettu mm. liskojen ja hiirien aivoista.

– Ihmiseltä näitä OPN3-proteiineja (enkefalopsiini, panopsiini) ei ole aivoista aiemmin tutkittu, joten tutkimuslöydös on perustutkimusta ja uusi, kommentoi ylilääkäri Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Opsiinia laajalla alueella aivoissa

Vuorokausi- ja vuodenaikaisrytmiikkaa yli 30 vuotta tutkineen Saarelan mukaan löydös on merkittävä erityisesti kaamosmasennuksen ja valohoidon näkökulmasta.

– Tutkimusryhmän havainto osoittaa, että osa ihmisaivojen soluista on suoraan valoreaktiivisia. Tulokset ovat rohkaisevia etenkin korvakäytävän kautta suoraan aivoihin suunnatun valohoidon toimintaa ajatellen, tiivistää Saarela.

Timo Partonen kuitenkin toteaa, ettei löytö vielä merkitse hoidollista tulosta, eikä sillä voi suoraan selittää korvavalohoidon vaikutustapaa.

– Emme tiedä, lievittääkö korvakäytävän kautta suunnattu kirkasvalohoito potilaiden oireita vaikuttamalla juuri OPN3-proteiinia sisältäviin soluihin vai jonkin muun vaikutusmekanismin kautta. OPN3-proteiinien rakenne viittaa siihen, että valo saattaa vaikuttaa niiden toimintaan, mutta suoraan tätä ei ole tutkimuksin osoitettu, Partonen sanoo.

– Emme myöskään vielä tiedä, mihin korvakäytävään suunnatun kirkasvalohoidon valokeila osuu ja tapahtuuko OPN3-proteiinia sisältävien solujen toiminnassa sellaista muutosta, joka johtaisi mielialan paranemiseen, korvakäytävän valottamisen seurauksena.

Ulla Järvi

Kuva: Panthermedia

Uusimmat

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Kolumni
Puhu suomea!

– Sivistys piilee jossain muualla kuin lääkärilatinan katveessa, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Kohututkijaa voi odottaa kuolemantuomio

Ihmisalkion geenien muuntelijaa syytetään lahjonnasta ja tiedemaailman sääntöjen rikkomisesta.

Kolumni
Puhu suomea!

– Sivistys piilee jossain muualla kuin lääkärilatinan katveessa, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Taas uusi tuhkarokkotapaus Suomessa

Jatkotartunnat ovat hyvin epätodennäköisiä.

Ajassa
Lobbaa meitä, lääkäri

Neljä kunnallispoliitikkoa kertoo, miksi he toivovat lääkäreiltä nykyistä enemmän yhteydenottoja. Yksi heistä on Nelli Nurminen.

Tieteessä
Vanhemman psyykeongelma altistaa kiintymyssuhdehäiriölle

Erityisesti alkoholi- ja huumeriippuvuus sekä äidin masennus ovat yhteydessä lapsen häiriöön.

Tieteessä
Paluu psykiatriseen sairaalahoitoon vaihtelee alueittain

Kymenlaaksossa palasi vuoden kuluessa 28 prosenttia, Länsi-Pohjassa 53 prosenttia.

Liitossa
Johanna Suur-Uski teki voittajaposterin

Johanna Suur-Uski on selvittänyt rintasyöpään liittyvien sairauspoissaolojen sosioekonomisia eroja.