Valtaosa suomalaisista kokee elämänlaatunsa hyväksi

Suurin osa Suomessa asuvista kokee elämänlaatunsa ja terveytensä hyväksi. Tämä selviää THL:n julkaisemasta Suomalaisten hyvinvointi 2018 –kirjasta.

Pohjoismainen hyvinvointimalli saa laajaa tukea. Väestö luottaa siihen, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toimivat hyvin. Lisäksi ihmiset katsovat, että palvelut on rahoitettava verovaroin.

THL:n tutkimusprofessori Sakari Karvonen sanoo, että sukupuoli, etninen tausta ja asuinalue erottelevat väestöä hyvinvoinnin suhteen selvästi.

– Esimerkiksi naiset ovat miehiä terveempiä ja elävät pidempään. Suomeen Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta tulevat miehet kokevat puolestaan elämänlaatunsa heikoksi. Lisäksi esimerkiksi tulotason mukaiset erot omistusasumisessa ovat kasvaneet suurimpien kaupunkialueiden sisällä. Pienituloiset omistavat asuntonsa yhä harvemmin, hän kertoo tiedotteessa.

Tällä hallituskaudella tehdyt tulonsiirtojen muutokset, kuten työttömyysetuuksien leikkaukset, ovat lisänneet köyhyyttä hieman. Näin siitä huolimatta, että työllisyys on parantunut.

Sosioekonomisista ryhmistä köyhimpiä ovat työttömät.

THL:n johtavan asiantuntijan Anu Muurin mukaan on jopa erikoista, että järjestelmään luotetaan etenkin kaiken sote-uudistukseen liittyvän keskustelun jälkeen.

– Suomalaisen hyvinvointivaltion hyväksyttävyys pohjaa tähän luottamukseen, joten siitä on pidettävä kiinni, kun sote-järjestelmää uudistetaan, hän mainitsee tiedotteessa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudessa ja kehittämisessä on laskettu paljon digitalisoitumisen varaan.

Kaksi kolmesta suomalaisesta on jo käyttänyt ainakin jotain sähköistä sote-palvelua, mutta yli puolet sanoo, että palvelun käytölle on rajoitteita, esimerkiksi riittämättömät välineet tai taidot.

Suomalaisten hyvinvointi -kirja julkaistaan neljän vuoden välein.