1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Valtion leivissä
Ajan­kohtai­sta 47/2021 vsk 76 s. 2754 - 2758

Valtion leivissä

Valtiolla työskentelee päätoimisesti noin 500 lääkäriä. Yksi heistä on Ilmavoimien ylilääkäri Tuomo Leino.

Valtion leivissä Kuva 1 / 5 Kuva: Petteri Kivimäki
         

Ilmavoimissa odotetaan mielenkiinnolla HX-hävittäjähankkeesta joulukuussa tehtävää päätöstä, sillä se linjaa seuraavien 30 vuoden työnkuvaa, sanoo Ilmavoimien ylilääkäri, lääkintäeversti Tuomo Leino.

Hornetit poistuvat portaittain käytöstä, viimeiset vuonna 2030. HX-hanke perustettiin korvaamaan nykyisten hävittäjien suorituskyky. Ensimmäiset koulutusryhmät Ilmavoimista ovat ulkomailla opissa jo parin vuoden kuluttua.

”Virkavaatteiden väristä tietää, mitä työpäivään kulloinkin sisältyy.”

Tuomo Leino

– He tuovat tietotaidon Suomeen, ja tämän jälkeen tyyppikursseja ryhdytään järjestämään Suomessa sekä ohjaajille että lentotekniselle henkilökunnalle, Leino sanoo.

Hän on yksi valtiolla päätoimisesti työskentelevästä noin 500 lääkäristä. Lääkäriliiton vuoden 2017 työmarkkinatutkimuksen mukaan valtion lääkärien suurimpia työpaikkoja ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Fimea, Valvira, ministeriöt ja aluehallintovirastot, valtion sairaalat, Puolustusvoimat, Rikosseuraamuslaitos ja Kela.

Puvun väri kertoo työpäivästä

Leino tuli Ilmavoimiin töihin taistelunjohtajaksi Rovaniemelle jo ennen lääketieteen opintoja. Vakituisessa sotilaslääkärin virassa on vierähtänyt jo yli 16 vuotta.

Työtehtävät vaihtelevat normaaliolojen hallintotehtävistä poikkeusolojen suunnitteluun ja kliinisestä työstä sotilaslentämiseen. Virkavaatteiden väristä tietää, mitä työpäivään kulloinkin sisältyy.

Jos virkapuku on sininen, päivään kuuluu hallintotehtäviä Ilmavoimien esikunnassa. Valkoinen takki puolestaan tarkoittaa ilmailulääkärin työtä.

Jos Leino pukee lentohaalarit, silloin hän työskentelee lentokoneen päällikkönä taivaalla. Maastopuku on tarpeen, mikäli tiedossa on sotaharjoitus.

Hypoksia-simulaattorikoulutusta Hornet-lentäjille

Hornetilla lennetään 15 kilometrin korkeuteen. Jos paineistusjärjestelmään tai happirikastimeen tulee tekninen häiriö, ohjaajan on osattava tunnistaa hypoksiaoireensa ja tehtävä välittömät hätätoimenpiteet.

Leino veti viimeksi Rissalassa Hornet-lentäjille normobaarista hypoksiakoulutusta, jota toteutetaan hävittäjän simulaattorissa.

– Simulaattorissa toteutetaan tehokasta ja maailmallakin tunnustettua laatukoulutusta. Sveitsin ja Ruotsin ilmavoimat ovat benchmarkanneet hypoksiakoulutuksemme ja ottaneet vastaavan koulutuksen käyttöön.

Työn ohessa tieteellinen tutkimus

Tutkimustyö on kulkenut koko ajan Leinon työuran rinnalla. Väitöskirja hävittäjälentäjien psyykkisen kuormituksen neuroendokriinisista vasteista valmistui vuonna 1999. Hänellä on ainoana Suomessa ilmailulääketieteen dosentuuri.

Väitöstutkimuksen opit ovat jalostuneet käytännön toimintaan, kun hypoksiakoulutusta on kehitetty simulaattorissa. Toisaalta koulutuksista julkaistut tieteelliset artikkelit ovat parantaneet ymmärrystä hävittäjälentäjän toimintakyvystä hypoksiatilanteen jälkeen.

– Vielä 10 minuuttia 100-prosenttisen hätähapen kytkemisen jälkeen ILS-lentosuorituksen taso on 25 prosenttia normaalia matalampi.

Mahdollisuus tehdä tutkimusta nuorten kollegoiden kanssa on Leinon mielestä työn suola. Hän toimii tällä hetkellä neljän väitöskirjan ohjaajana.

Kokemus auttaa Valviran tehtävissä

Ylilääkärin työ Valvirassa on hyvin erilaista verrattuna kliiniseen lääkärin työhön. Yksi haaste ja samalla mielenkiintoinen puoli on juridiikkaan perehtyminen, koska arvioinneissa otetaan kantaa terveydenhuollon toiminnan lainmukaisuuteen. Näin kuvaa Valviran ylilääkäri Kirsti Tolonen työtään.

Geriatrian erikoislääkäri Tolonen työskenteli ennen Valviraan tuloaan monissa vanhuksia hoitavissa yksiköissä, viimeksi ylilääkärinä Eksoten geriatrisessa yksikössä Lappeenrannassa.

Tolonen halusi nähdä terveydenhuoltoa toiselta suunnalta pitkän kliinisen uran jälkeen ja hakeutua pois potilastyöstä. Pian hänelle tulee täyteen kolme vuotta ylilääkärinä Valvirassa.

Ylilääkärin tehtäviin Valvirassa kuuluvat terveydenhuollon valvonta-asiat, pääasiassa kantelut, ja poliisille sekä muille viranomaisille annettavat lausunnot.

– Työskentelemme enemmän yksin, vaikka teemmekin paljon yhteistyötä esimerkiksi lakimiesten kanssa. Työ on esittelijän työtä, asioiden selvittelyä sekä päätösten ja lausuntojen kirjoittamista.

Tolosen mielestä pitkä kliininen kokemus antaa vankan lääketieteellisen perustan nykyiselle työlle.

– Valviralla on pysyvinä asiantuntijoina eri alojen erikoislääkäreitä. On kuitenkin hyvä, että omalla lääketieteellisellä kokemuksella pystyy arvioimaan asioita eikä aina tarvitse pyytää asiantuntijoiden lausuntoja.

Tolonen ei suosittele työtä kokemattomalle lääkärille, koska ilman vahvaa kliinistä taustaa asioita on vaikea hahmottaa ja laittaa oikeaan mittakaavaan.

Projekteista mausteita työhön

Projektit tuovat Tolosen mielestä vaihtelua ja lisäävät mielenkiintoa työhön. Hän on esimerkiksi ollut mukana sosiaali- ja terveysministeriön organisoimassa ja Fimean vetämässä Turvallinen lääkehoito -oppaan päivitystyöryhmässä.

Lue myös

Opas julkaistiin viime helmikuussa, ja myöhemmin tänä vuonna on ollut siihen liittyviä lukuisia koulutustilaisuuksia.

Piakkoin Tolosta odottavat uudet tehtävät Valvirassa, kun hänestä tulee 12 virkamiehen ryhmän ryhmäpäällikkö. Uudessa työssä Tolonen ratkaisee hänelle esiteltäviä asioita. Valmistelutyötä siihen ei juuri enää kuulu.

Korona toi haasteita Kelalle

Muun muassa koronan pitkäaikaisoireet ovat tuoneet uusia haasteita Kelan asiantuntijalääkärin työhön. Kysymyksiä on herättänyt esimerkiksi se, miten uutta sairautta arvioidaan työkyvyn näkökulmasta.

Työterveyshuollon erikoislääkäri, vastaava asiantuntijalääkäri Johanna Repo Kelan vakuutuslääketieteellisestä keskuksesta myös seuraa tutkimustietoa siitä, miten koronavirus vaikuttaa raskaana oleviin ja sen myötä erityisäitiysrahan lääketieteellisiin edellytyksiin.

– Tämän etuuden piiriin on tullut aiempaa enemmän varhaiskasvatuksen työntekijöitä.

Revon mielestä Kelan vakuutuslääketieteellinen keskus on mielenkiintoinen näköalapaikka. Repo työskenteli aikaisemmin työterveyshuollossa ja yliopistolla. Nyt Kelassa on mahdollista katsoa työkykyyn liittyviä asioita uusista näkökulmista.

Repo vastaa sairauspäivärahaetuuksien, erityisäitiysrahan ja Kelan työkyvyttömyysetuuksien lääketieteellisistä asioista. Hän kiittelee työnkuvaa varsin monipuoliseksi. Työhön kuuluu moniammatillista yhteistyötä etuuksien suunnittelijoiden, lakimiesten ja muiden asiantuntijalääkäreiden kanssa.

Kelassa valmistaudutaan sairausvakuutuslain lakimuutokseen uusista lisätarkastuspisteistä. Muutos tulee todennäköisesti voimaan vuodenvaihteessa.

– Muutoksen tavoitteena on tukea työhön paluuta ja kuntoutustarpeen tunnistamista entistä paremmin sairauspäivärahakaudella.

Kirjoittajat
Ulla Toikkanen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Suomessa todettu omikron-variantin aiheuttama koronatartunta

Samassa seurueessa on useita koronatartuntoja.

Liitossa
Kutsumusammatti

Työtuntien määrälle on olemassa katto ja työsuojelu koskettaa meitäkin, kirjoittaa Jaana Puhakka.

Tieteessä
Ihovaskuliitin monimuotoinen taudinkuva, hoito ja ennuste

Erityisesti vaskuliitin aiheuttamat haavat ovat usein hankalahoitoisia.

Ajassa
Valtion kaupallinen rokotetutkimusyhtiö etenee

Uuden yhtiön nimi on Rokotetutkimuskeskus Finvac Oy.

Ajassa
Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus osoitti, että liikunta voi kumota haitallisia solumuutoksia

Tunnustus meni väitöskirjatutkija Karthik Hemanthakumarille ja hänen tutkimusryhmälleen.

Podcast
Lääkärilehti Podcast: Kenen elämää elät?

Psykopodiaa-podcastissa pohditaan miten muiden ajatukset vaikuttavat elämääsi ja elätkö elämää roolissa.