Valtion tuki toimintaan, ei seinien rakentamiseen
Valtio haluaa siirtää kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoon antamaansa tukea rakentamisesta entistä selvemmin toiminnan kehittämiseen. Niinpä terveyskeskusten, vanhainkotien ja päiväkotien rakentamiseen ja peruskorjauksiin saisivat valtionavustusta enää vain kaikkien köyhimmät kunnat. Iso osa tähän asti rakennuksiin käytetyistä rahoista annettaisiin tästedes ns. kehittämishankkeisiin, esimerkiksi toiminnallisiin uudistuksiin ja kokeiluhankkeisiin.
Näin ehdottaa ns. perustamishankejärjestelmän uudistamista valmistellut sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä. Asiasta annettiin saman tien myös hallituksen esitys eduskunnalle, ja sitä koskeva laki on tarkoitus saada voimaan jo ensi vuoden alusta.
Rakentamiselle tukea vain tiukoin ehdoin
Perustamishankkeisiin, eli esimerkiksi sairaaloiden, terveyskeskusten, vanhainkotien ja päiväkotien rakentamiseen ja peruskorjauksiin sekä laitehankintoihin jaettavissa valtionosuuksissa on tätä nykyä kyse noin 25 miljoonasta eurosta vuodessa. Jo aikaisemmin vahvistettuihin ja ensi vuonna vahvistettaviin perustamishankkeisiin sovellettaisiin kuitenkin nykyistä lainsäädäntöä. Ensi vuoden valtionosuudesta käytettäisiin siten noin 17 miljoonaa euroa aiemmin päätettyjen perustamishankkeiden tukemiseen.
Jatkossa perustamishankkeita kuitenkin avustettaisiin vain, jos kunnan tai kuntayhtymän taloudellinen tilanne on niin heikko, ettei välttämätöntä hanketta voida toteuttaa ilman valtion apua.
Valtionavustuksen saamiselle on eduksi, jos hankkeessa on mukana useampia kuntia.
Hallituksen esityksen mukaan perustamishankkeeseen voisi saada valtionosuutta 25 prosenttia lääninhallituksen vahvistamista kustannuksista.
Kehittämisrahaa heltiää helpommin kuntien yhteistyöllä
Tähän asti rakennuksiin ja laitteisiin myönnettyä rahaa ohjattaisiin yhä enemmän toiminnan kehittämiseen ja tehostamiseen sekä toimintatapojen uudistamiseen.
Valtionavustusta voitaisiin myöntää esimerkiksi hoito-ohjelmien ja -menetelmien kehittämishankkeisiin, uusia palvelujen tuottamistapoja kehittäviin hankkeisiin tai henkilöstön osaamisen parantamiseen. Työryhmä mainitsee kehittämishankkeiden kohteina myös mm. johtamisen.
Kunta tai kuntayhtymä voisi saada näihin hankkeisiin valtionavustusta enintään 50 prosenttia omasta rahoitusosuudestaan. Kehittämishankkeen toteuttamisessa voisi olla mukana muitakin kuin kuntia: yksityisen tahon rahoitusosuus ei saisi vaikuttaa valtionavustuksen määrän harkintaan.
Kehittämishankkeissa kuntia patistetaan määrätietoisesti yhteistyöhön: valtionavustusta heltiäisi helpommin, jos hankkeessa on mukana useita kuntia. Varsinkin pieniä kuntia kannustetaan yhdessä toteuttamaan hankkeita, joihin niillä ei yksin olisi edellytyksiä.
Valtionavustusta voisi kuitenkin saada myös yhden kunnan kehittämishanke, jos sen tuloksia voidaan hyödyntää laajemmin.
