Valtionosuudet pienentyneet
Perustamishankkeet ovat järjestelmän uudistamista valmistelleen työryhmän mukaan painottuneet 1990-luvulta lähtien peruskorjauksiin ja saneerauksiin. Uuden rakentaminen on sen sijaan ollut vähenemässä, päiväkoteja lukuun ottamatta.
Myös valtion raha perustamishankkeisiin on viime vuosina vähentynyt selvästi. Työryhmän mukaan tämä on johtunut sekä valtion taloudellisesta tilanteesta että ennen kaikkea siitä, että tarvittavat rakennukset on jo rakennettu.
Sosiaali- ja terveysministeriö teki vuosi sitten lääninhallituksille kyselyn, jossa selvitettiin valtionosuuden merkitystä perustamishankkeiden toteutumisessa. Selvityksen mukaan sairaanhoitopiirit ja suuret kaupungit olivat pystyneet rahoittamaan suuren osan laitehankinnoistaan ja rakennusten kiireellisimmistä korjaustöistä ilman valtionosuutta. Sen sijaan suurimpia rakennushankkeita ja pienempien kuntien tai kuntayhtymien hankkeita oli lykätty.
Monet kunnat olivat rakentaneet päiväkoteja myös kokonaan omalla rahoituksella. Niin ovat tehneet varsinkin sellaiset kasvukunnat kuin Helsinki, Espoo ja Oulu.
Kuntaliiton mielestä sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin tarvitaan erillinen valtionosuus myös jatkossa. Liitto katsoo, että terveyskeskuksissa, sairaaloissa, vanhustentaloissa ja päiväkodeissa on yhä paljon peruskorjattavaa ja kasvukunnissa tarvitaan myös uudisrakentamista. Perustamishankejärjestelmää käsitelleen työryhmän muistioon Kuntaliitto ei kuitenkaan jättänyt eriävää mielipidettä, vaikka oli ryhmässä mukana.
