Valtion seuranta ja valvonta vaikuttivat jononpurkuun tehokkaammin kuin sairaanhoitopiireille ennen hoitotakuun voimaantuloa annetut jononpurkurahat, päätellään Stakesin terveystaloustieteen keskuksen tutkimuksessa.

Sairaanhoitopiirit saivat hoitotakuun valmisteluvaiheessa, vuosina 2003 ja 2004, valtiolta ja kunnilta yhteensä 50 miljoonaa euroa jononpurkurahaa. Maksajien tavoitteena oli lyhentää hoitojonoja ja jonotusaikoja.

Jononpurkurahoista huolimatta vain harvat sairaanhoitopiirit lisäsivät eniten jonotettuja ei-kiireellisiä leikkauksia. Ainoastaan Pirkanmaan, Kymenlaakson, Pohjois-Savon, Keski-Suomen ja Vaasan sairaanhoitopiireissä lisättiin näitä leikkauksia sekä vuonna 2003 että 2004. Monissa piireissä eniten jonotettujen toimenpiteiden leikkausmäärät päinvastoin vähenivät selvästi vuonna 2004.

Leikkaukset lisääntyivät selvästi lähes kaikissa sairaanhoitopiireissä vasta vuonna 2005, jolloin hoitotakuu tuli voimaan.

Jonotusajat olivat huipussaan vuosina 2003 ja 2004 ja lyhenivät vain hiukan hoitotakuun ensimmäisenä vuonna. Radikaali muutos tapahtui vuonna 2006, jolloin yli kuusi kuukautta jonottaneiden leikattujen potilaiden määrä väheni yli 40 %.

Erikoistutkija

Hennamari Mikkolan

mukaan tulokset viittaavat siihen, että jononpurkurahoja on käytetty muihin hoitoihin kuin niihin, joissa hoitojonot ja jonotusaika olivat pisimmät.

Tutkimuksessa selvitettiin hoitotakuuseen valmistautumisen ja toteuttamisen vaikutuksia 14:n eniten jonotetun kiireettömän leikkauksen jonotusaikaan, leikkausmääriin ja alueelliseen vaihteluun. Jonotetuimpia toimenpideryhmiä olivat mm. kaihileikkaukset ja polven tekonivelleikkaukset.