- Lapsen vaikeudet herättävät usein kysymyksiä ja syyllisyydentunteita vanhemmille. Vanhemmat luottavat kuitenkin yleisesti lasten mielenterveyspalveluissa työskentelevien ammattilaisten osaamiseen, mutta kokevat toisinaan, että heidän omat mahdollisuutensa tukea lastaan ovat vähäiset, kertoi Tampereen yliopiston psykologian lehtori

Maarit Alasuutari

Hän on tutkinut laadullisin tutkimusmenetelmien sitä, miten vanhemmat kokevat roolinsa kasvattajina suhteessa muun muassa lasten mielenterveyspalveluissa työskenteleviin terveydenhuollon ammattilaisiin.

- Vanhemmat ajattelivat usein, että ammattilaiset arvioivat sitä, onko lapsi normaali vai epänormaali. Hoitohenkilökunta hallitsee tavat tukea ja hoitaa lasta, mutta nämä keinot voivat jäädä vanhemmille epäselviksi. Tässä on jatkuvasti haastetta.

Alasuutarin mukaan laadullista mielenterveystutkimusta on vähän.

- Luonnontieteellisen tutkimuksen perinne on vahva myös mielenterveyden alueella. Laadullinen tutkimus voi kuitenkin antaa paljon eväitä ihmisten kohtaamiseen terveydenhuollon ammattilaisille, myös lääkäreille.

Monikulttuurisuus vastedes laadullisen tutkimuksen haaste

Eri kulttuureista tulevat ihmiset jäsentävät mielenterveysongelmia toisin kuin suomalaiset.

- Siksi mielenterveystyön pitäisi nyt ottaa huomioon erilaisten vähemmistöjen erityispiirteet, tähdensi sosiaalipsykologian professori

Vilma Hänninen

Mielenterveysongelman sosiaaliset seuraukset ja niitä heijastavat kokemukset ovat laadullisen mielenterveystutkimuksen keskeisiä tutkimuskohteita. Hännisen mukaan mielenterveyspotilaat tuntevat usein häpeää. Siksi potilaat pyrkivät monesti salaamaan mielenterveysongelmansa, mikä on hyvin kuormittavaa.

- Olisi tärkeää tutkia, miten mielenterveyskuntoutujat pyrkivät itse edistämään kuntoutumistaan.

Laadullisessa mielenterveystutkimuksessa painitaan tällä hetkellä näyttöön liittyvien kysymysten kanssa: miten tuloksellisuutta voidaan tutkia laadullisesti, ja mikä on tuloksellisuutta eri asianosaisten näkökulmista.