Terveydenhuoltojärjestelmän kynnys on Ruotsissa korkea, jos avun tarvitsija on maassa laittomasti. Tukholmalaislähiössä ovi kuitenkin avautuu henkilöpaperittomallekin: Läkare i världen -järjestön lääkärit hoitavat potilaita ilmaiseksi.

Klinikalla työskentelevä lääkäri Delér Shakely muistuttaa hoitavansa potilaita, ei pakolaiskysymystä.

Ollaan Tukholman lähiössä, kerrostalon pohjakerroksessa sijaitsevalla ruotsalaisen Läkare i världen -järjestön ylläpitämällä klinikalla. Ovet ovat avoinna yhtenä iltana viikossa, ja silloinkin vain muutaman tunnin.

Osoitetta ei kerrota julkisuuteen. Täällä saavat hoitoa ne, jotka oleskelevat maassa ilman oleskelulupaa.

Viime vuonna 1 187 potilaskäyntiä

Ruotsissa asuu eri arvioiden mukaan 10 000–35 000 maahantulijaa, joilla ei ole papereita, ei myöskään terveydenhuollon saamiseen tarvittavaa henkilönumeroa.

Klinikan 200 vapaaehtoistyöntekijästä 65 on lääkäreitä, tosin kaikista työntekijöistä vain 80–90 on aktiivisesti mukana työssä. Toimintaan tarvittavat varat saadaan lahjoituksina ja kansainväliseltä Médecins du Monde -emojärjestöltä.

Viime vuonna klinikalle tehtiin 1 187 potilaskäyntiä. Potilaat tulivat 56 eri maasta, valtaosa Bangladeshista (18 %), Mongoliasta (14 %) ja Azerbaidzanista (13 %).

Kyse on pohjimmiltaan ihmisoikeuksista

– Tämä on yksinkertaista matematiikkaa. On ihmisiä, jotka tarvitsevat hoitoa, mutta he eivät saa sitä. Ja on meitä, jotka voimme antaa heille hoitoa. No sitten annetaan hoitoa, jos voidaan, toteaa lääkäri Delér Shakely.

– Jos kävelen kadulla ja joku lysähtää kokoon silmieni edessä, niin totta kai autan välittömästi enkä kysele, onko hänellä henkilöllisyyspapereita vai ei. Se olisi absurdia, Shakely sanoo.

Ruotsin lainsäädännön mukaan julkisen hoidon piiriin kuuluvat maan kansalaisten lisäksi turvapaikkaa hakevat aikuiset ja heidän lapsensa sekä paperittomien maahantulijoiden lapset.

Paperittomille aikuisille ainoa vaihtoehto on maksaa terveydenhuollosta. Hoitojen kalleus ja ilmitulon pelko estävät paperittomia hakemasta hoitoa tavallisista sairaaloista.

YK onkin aiemmin kritisoinut Ruotsia siitä, ettei maa pitäydy allekirjoittamassaan YK:n ihmisoikeussopimuksessa, joka takaa kaikille ihmisille saman oikeuden terveyden- ja sairaanhoitoon.

Järjestön resurssit ovat niukat

Monet klinikalle hakeutuvat elättävät itsensä raskaalla pimeällä työllä. Pitkäaikainen, psyykkinen stressi voi myös aiheuttaa oireita.

Läkare i världen -järjestön klinikalla annettava hoito on pääasiassa diagnoosien tekemistä ja lääkityksen määräämistä sekä keskustelua ja neuvontaa. Laboratoriokokeiden, kuvantamistutkimusten tai suurempien kirurgisten toimenpiteiden tekeminen on vaikeaa, jollei mahdotonta.

– Vaikeinta on hyväksyä, ettemme voi antaa kaikkia hoitoja. Monesti tiedämme mistä on kyse ja miten sairautta pitäisi hoitaa, mutta siihen ei aina ole resursseja. Se on turhauttavaa.

Shakely toivoo, että paperittomien maahantulijoiden terveyden- ja sairaanhoito nähtäisiin ihmisoikeuskysymyksenä.

– Tämä ei ole pakolaiskysymys, vaan hoitokysymys. On ihmisoikeus saada hoitoa, silloin ei pitäisi katsoa kansalaisuuteen. Useimpien lääkäreiden mielestä on rikos lääkärin etiikkaa vastaan olla antamatta hoitoa sitä tarvitseville.

Julkisen sairaanhoidon ulkopuolelle jääviä varten on klinikat Ruotsissa myös Göteborgissa ja Malmössä. Apua on tarjolla myös Ruotsin Punaisen Ristin pakolaiskeskuksessa Tukholmassa.

Maria-Kaisa Jurva
Kuva: Casper Hedberg

Lue juttu kokonaisuudessaan ja tietoa Suomen tilanteesta huomenna 23.10. ilmestyvästä Lääkärilehdestä.