Varhainen diagnosointi muuttaa eturauhassyövän kuvaa
Varhaisvaiheen eturauhassyövän hoitolinjat ja aggressiivisen kasvupotentiaalin kasvainten tunnistaminen ovat yhä tärkeämpiä kysymyksiä, kun diagnostiikan tehostumisen myötä syöpiä löytyy entistä enemmän. Eturauhassyövän ilmaantuvuuden äkillinen kääntyminen nousuun 1990-luvun alussa johtuu paikallisten kasvainten yleisyyden suurenemisesta.
- Kehitys on ollut samansuuntainen kaikissa miljoonapiireissä. Nousu on myös kaikissa ikäryhmissä suhteessa samaa luokkaa. Väestön ikääntyminen ei sitä selitä. Eturauhassyöpä on yleisempi ylemmissä sosiaaliryhmissä, mutta ilmaantuvuuden muutos on kaikissa sosiaaliryhmissä samankaltainen, kertoi professori Lyly Teppo Syöpäsäätiön symposiumissa.
Yhdeksi syyksi syöpädiagnoosien lisääntymiseen arvellaan PSA-määritysten yleistymistä. Seulontaohjelmissa noin 40 % kasvaimista on luokkaa T1c eli niissä ei tunnu tuumoria vaan diagnoosin pohjana on PSA-tuloksen takia otettu biopsia.
- Todennäköisesti väestössä on kaiken aikaa ollut piileviä eturauhassyöpiä, joita nyt etsitään ja diagnosoidaan tehokkaammin. Itse tauti ei siis yleisty, vaan kliinisesti diagnosoidun taudin yleisyys suurenee, totesi Lyly Teppo.
Mielenkiintoista on, että esimerkiksi Ruotsissa ei ole havaittu samanlaista äkillistä ilmaantuvuuden suurenemista. Lyly Teppo kaipaakin tutkittua tietoa, mitä Suomessa tapahtui 1990-luvun alussa PSA-määrityksissä.
Varhaisessa vaiheessa löytyneiden eturauhassyöpien suhteellinen lisäys on osaltaan parantanut myös taudin ennustetta. Suomessa paikallista syöpää sairastavien suhteellinen 5-vuotiselossaololuku on 84 %, levinnyttä syöpää sairastavien vain 25 %; koko joukossa vastaava luku on 64 %. Diagnosoidun eturauhassyövän kanssa elää noin 12 000 suomalaista. Potilaiden keski-ikä on 73 vuotta.
Vaikka joitakin eturauhassyöpään liittyviä muutoksia ja kromosomialueita onkin löydetty, syövän etenemisen mekanismia ei kovin paljon tunneta. Paikallinen eturauhassyöpä on usein multifokaalinen ja fokukset ovat geneettisesti erilaisia. Jokin niistä voi valikoitua eteneväksi, mutta tämän tunnistamiseen ei ole keinoja, totesi dosentti Tapio Visakorpi Tampereen yliopistosta.
Androgeenivaikutusta välittäviä kasvutekijöitä tutkitaan yhtenä avaimena eturauhassyövän kehitykseen. Science-lehdessä viime vuonna julkaistussa Pollackin ym. tutkimuksessa insuliinikasvutekijän IGF-1 pitoisuuden todettiin korreloivan suureen eturauhassyöpäriskiin ja jo olemassa olleen syövän nopeaan kasvuun. Myös eräät fibroblasti- ja verisuonikasvutekijät ovat mahdollisia vaikuttajia. Uusi kiinnostuksen kohde on prolaktiini, jonka villiintynyt tuotanto saattaa olla yksi tekijä ylläpitämässä epänormaalia kasvua eturauhassyövässä kertoi dosentti Pirkkö Härkönen Turun yliopistosta.
Ulkoisilla syillä tiedetään olevan merkittävä osuus eturauhassyövässä, mutta ehkäisysuosituksiin asti ei vielä ole näyttöä, ehkä tupakoinnin lopettamista lukuun ottamatta. Pääjohtaja Jussi Huttusen mukaan mahdollisuudet painottuvat energiatasapainoon, ravintoon ja liikuntaan. SETTI-tutkimuksessa havaittiin E-vitamiinia syöneillä levinnyttä eturauhassyöpää 35 % vähemmän, ja ero näkyi jo parissa vuodessa, joten vaikutus saattoi kohdistua jo olemassa olleen syövän promootioonkin. Yhdysvaltain syöpäinstituutti on vastikään käynnistänyt tutkimuksen E-vitamiinin ja seleenin ehkäisyvaikutuksen selvittämiseksi.
