Joka neljännen kuolonkolarin taustalla on sairauskohtaus. Liikenneturvallisuuden lisäämiseksi petrattavaa on sekä lääkärillä että potilaalla.

Kuljettajan sairauskohtaukset aiheuttivat 25 % kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista vuosina 2008–2009.

– Tänä vuonna luku saattaa olla vieläkin suurempi, kertoo soveltavan silmälääketieteen professori Timo Tervo HYKS:sta. Hän on Uudenmaan tie­liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan lääkärijäsen.

Eniten liikenneonnettomuuksia ovat aiheuttaneet sydän- ja verisuonitautikohtaukset. Toiseksi suurimpaan taustatekijöiden ryhmään kuuluvat aivo­peräiset sairaudet, kuten aivoverenvuodot ja epilepsia. Muita syitä ovat mm. diabetes ja vatsa-aortan repeämät.

Tervon mukaan kolareihin johtaneet sairauskohtaukset paljastavat, etteivät lääkärit tunne tai noudata ajoterveys­asetuksen ilmoitusvelvollisuutta tai ­eivät selvitä potilaan ajo-oikeutta. ­Onnettomuustutkimuksissa on myös ­ilmennyt, etteivät potilaat pidä kiinni lääkärin antamasta ajokiellosta.

– Lääkärin määräämät ajokiellot taas eivät mene poliisille tiedoksi, koska ne ovat vain sairauskertomuksessa.

Etäämmäksi potilaan näkökulmasta

Lääkäri saattaa katsoa ajoterveyttä potilaan näkökulmasta. Riskejä voi olla ­vaikea hahmottaa potilaan kertoessa, ­että elämä on pilalla, jos ei pääse ajamaan mökille.

Toisaalta potilas voi tarttua rattiin varsin sairaana ja ajaa autoa, vaikka esimerkiksi sydäntutkimukset ovat kesken.

– Sydäntutkimuksissa ollut potilas ryhtyi ajamaan rekkaa ja kuoli sairauskohtaukseen kesken ajon. Hänellä oli koko ajan ollut sydäninfarkti. Lääkärit eivät tule ajatelleeksi, että näinkin voi käydä, Tervo sanoo.

Hän muistuttaa, että sairauskohtaukset ovat vain osa ajoterveyteen vaikuttavista, kuljettajan tilaan liittyvistä ongelmista. Vireystilan pulmat voivat johtaa ajo- tai havainnointivirheisiin, myös ­alkava dementia sekä monien sairauk­sien ja lääkitysten yhdistelmät aiheuttavat ongelmia.

Kuljettajan nuori ikä on riski liikenteessä ja kolarien riski alkaa lisääntyä uudelleen 50–60-vuotiailla. Riski ei kasva kuitenkaan yhtä suureksi kuin nuorilla.

Liikennelääketiede 
osaksi peruskoulutusta

Tervon mukaan liikennelääketieteen ­pitäisi olla osa lääkärikoulutusta.

– Lääkärit tarvitsevat taustatietoja ­siitä, miksi ilmoitukset täytyy tehdä. ­Ilmoittamalla saadaan aikaan paljon ­hyvää – ei ainoastaan potilaan itsensä, vaan myös muiden teillä liikkuvien kannalta.

Hänen mielestään liikennelääketiede olisi hyvä kohde myös tutkimukselle.

– Suomi olisi liikennelääketieteellisen tutkimuksen kultakaivos, koska onnettomuustutkijat saavat käyttöönsä potilaiden tiedot. Muissa Euroopan maissa näin ei ole, summaa Tervo.

Ajoterveysasetuksen mukaan lääkärin velvollisuus on ilmoittaa poliisille, jos ajokortin hakijan tai ajokortin haltijan terveydentila on muuten kuin tilapäisesti heikentynyt ja hän ei enää täytä ajokortin edellyttämiä terveysvaatimuksia.

Ulla Toikkanen
Kuva: Panthermedia