Ilmastonmuutos lisää vesiepidemioiden uhkaa. Pysyykö lääkärin koulutus mukana vauhdissa?

Kun puolet kylästä sairastuu kerralla vakaviin vatsaoireisiin, on lääkäri tiukoilla. Nokian vesikriisi viime vuoden lopulla ja Korpilahden kesäinen epidemia osoittavat, miten helposti saastunut juomavesi saa terveydenhuollon polvilleen.

Puhdasta juomavettä on Suomessa totuttu pitämään itsestäänselvyytenä, mutta tulevaisuudessa tilanne voi olla toinen. Vesiepidemiat iskevät yhä ärhäkämmin. Viemäriverkosto vanhenee, sen kunto heikkenee, ja samaan aikaan terveydenhuollon resursseissa säästetään.

Esimerkiksi Korpilahdella tilannetta pahensi epidemian aikana se, että terveysasema oli heinäkuussa kesäsulun vuoksi kokonaan kiinni.

Lääkäri ei janoa lisävastuuta

Juomaveden laadun valvonnassa eläinlääkäreillä on iso vastuu. Vesikriisien jälkimainingeissa on esitetty, että valvontaa siirrettäisiin enemmän lääkäreille.

Riihimäen kaupungin terveysvalvonnan johtaja Pirkko Sukula ei pidä tätä perusteltuna. Sukula pitää ympäristöterveydenhuollon ja muun terveydenhuollon nykyistä työnjakoa selkeänä.

- Elintarvikehygienia ja terveydensuojelu ovat osa eläinlääkärin koulutusta, siksi ne kuuluvat tehtäviimme myös kunnissa. Lääkärin työkenttää taas on potilaiden tutkiminen ja hoito. Mielestäni tämä työnjako toimii epidemioiden aikana hyvin.

Samoilla linjoilla on Korpilahden terveysaseman apulaisylilääkäri

Ulla Sahinvaara

, jolla kesäinen vesiepidemia on vielä tuoreessa muistissa.

- En kaipaa itselleni lisävastuuta hygienian valvonnasta. Vedestä saadut näyteanalyysit eivät sano tavalliselle lääkärille mitään. Lääkärin vastuulla on ottaa tosissaan tilanne, jossa vastaanotolle tulee äkkiä kasapäin kipeitä asiakkaita.

Täydennyskoulutus paikkaa vuodot

Ilmastonmuutoksen myötä poikkeavien sääilmiöiden ennustetaan lisääntyvän. Ne ovat uhka vesiepidemioiden kannalta, kun runsaiden sateiden nostamat tulvat sekoittavat bakteeripitoista vettä pohjavesiin. Vuonna 2004 ilmiö koettiin Riihimäellä.

Sukula muistelee, että Riihimäen epidemian jälkeen Kansanterveyslaitos järjesti täydennyskoulutuksena tavallista enemmän vesihuollon ja epidemiologian kursseja. Myös lääkärien koulutuksessa olisi syytä reagoida vesiepidemioiden mahdollisuuteen.

- Kysyntä ympäristöterveydenhuollon osaamiselle lisääntyy varmasti ilmastonmuutoksen myötä. Virossa tämä on jo ymmärretty. Siellä lääkäri voi jopa erikoistua ympäristöterveydenhuoltoon, Sukula toteaa.

Sahinvaara ei näe tarvetta lisätä lääkärien ympäristöterveydenhuollon osaamista. Kaksi vesiepidemiaa Korpilahdella läpikäynyt lääkäri pitää tärkeänä sitä, että kukin viranomainen tietää mitä tekee. Tulevaisuuden uhkakuvat eivät horjuta Sahinvaaran luottamusta.

- Ilmastonmuutos voi jonkin verran lisätä vesiepidemian riskiä. Ratkaisevinta on kuitenkin se, että viemäriverkosto pysyy kunnossa ja vedenottamoissa toimitaan huolellisesti. Terveysasemilla taas niukat henkilöresurssit kuittaantuvat maalaisjärjellä. Kun henkilökunnalla on selkeät ohjeet ja edetään asia kerrallaan, epidemiasta selvitään.